Pohjois-Koreaa käsittelevä uutinen on usein ankka Mitä yhteistä on seuraavilla uutisilla: Pohjoiskorealainen torpedo upotti eteläkorealaisen Cheonan sotalaivan. Kim Jong Un teloitutti entisen tyttöystävänsä. Pohjoiskorealainen ministeri teloitettiin kranaattitulella hänen juopoteltuaan Kim Jong Ilin kuoleman suruaikana? Mitkään näistä uutisista eivät pidä paikkaansa. Lokakuussa 2013 uutisoitiin, että KDKT:n johtaja Kim Jong Un olisi teloituttanut entisen tyttöystävänsä, suositun laulajan Hyon Song Wolin pornografisen materiaalin valmistamisesta. Uutinen levisi heti kaikkialle maailmaan. Suomessakin se uutisoitiin melkein kaikissa lehdissä. Uutinen perustui eteläkorealaisen Chosun Ilbo -lehden artikkeliin, jonka tiedot olivat peräisin "kiinalaisista lähteistä". Uutista ei koskaan vahvistettu mistään muista "lähteistä". Uutinen osoittautui myöhemmin vääräksi. Tällaiset huhuihin perustuvat uutiset ovat usein peräisin Etelä-Korean mediasta ja ne perustuvat nimeämättömiin lähteisiin ja niitä yhdistää se että ne eivät pidä paikkaansa. NK Newsin toimittaja Chad O'Carrollin mukaan nämä uutiset korjataan yleensä muutaman kuukauden jälkeen, mutta silloin asia on jo unohtunut. Korjaukset eivät ylitä uutiskynnystä, mutta virheellinen uutinen on edistänyt negatiivista käsitystä Pohjois-Koreasta. "En luota näihin lähteisiin" toteaa puolestaan entinen Voice of American kirjeenvaihtaja Steven Herman. "Etelä-Korean valtamedia on toistuvasti ollut väärässä näissä sensaatiohakuisissa tarinoissa pohjoista koskien" hän toteaa. Los Angeles Times lehden kirjeenvaihtaja Barbara Denmick puolestaan toteaa "Chosun Ilbo ei ole huono lehti, mutta en pysty luottamaan sen Pohjois-Koreaa koskevaan materiaaliin. Siihen liittyy niin paljon harhaanjohtavaa tietoa". Tämä artikkeli väitetystä teloituksesta ei ollut ensimmäinen, jossa "uutisoitiin" Kim Jong Unin väitetyistä kovista otteista ja eikä myöskään ensimmäinen, joka kohosi heti otsikoihin kaikkialla maailmassa. Viime vuonna raportoitiin, että Kim Jong Un olisi teloituttanut kranaattitulella varapuolustusministerin tämän juopoteltua Kim Jong Ilin suruaikana. Myös tämän artikkelin takana oli Chosun Ilbo -lehti. Tuolloin uutisen kerrottiin perustuvan Etelä-Korean hallituslähteisiin. "On muistettava, että lähde on usein eteläkorealainen ja että heidän intressissään on vääristellä Pohjois-Koreaa koskevia uutisia" O'Carroll sanoo. Osa tätä kokonaisuutta on yksikertaisesti Pohjois-Koreaa käsittelevän tiedon puute. Ihmiset ovat kiinnostuneita Korean tapahtumista, mutta vain harvat länsimaiset journalistit työskentelevät siellä. Associated Press on ainoa länsimainen tietotoimisto, jolla on toimisto Pohjois-Koreassa Kiinan ja Venäjän uutistoimistojen lisäksi. Pohjois-Koreaa koskevat uutiset tehdään yleensä Etelä-Koreassa Yksi harvoista paikoista, joka voi paikata Pohjois-Koreaa koskevaa uutisnälkää, on Etelä-Korea. Maa on teknisesti sotatilassa pohjoisen kanssa 1950-luvulta lähtien eivätkä eteläkorealaiset lehtimiehet eivät ole kovin tervetulleita Pohjois-Koreaan. Näin ollen Pohjois-Koreaa koskevat jutut ovat peräisin yleensä Etelä-Korean hallituslähteistä, kiinalaisista lähteistä tai pohjoiskorealaisilta loikkareilta. Andrey Abrahamian, joka toimii singaporelaisen Choson Exchange järjestön pääjohtajana, muistuttaa, että Choson Ilbo on konservatiivinen lehti, jolla on läheiset suhteet Etelä-Korean hallitukseen. Hallitukseen, joka pitää itseään legitiiminä koko Korean niemimaan kontrolloinnissa. NK Newsin O'Carrell kertoo kahdesta muusta tärkeästä "uutisesta", jotka ovat myös peräsin Etelä-Korean hallituksesta. Muutamia kuukausia sitten eteläkorealainen Choson Ilbo uutisoi nimettömiin lähteisiin vedoten, että Pohjois-Korean pääkaupungin Pjongjangin keskustassa olisi ollut tulitaistelu. Kukaan Pjongjangissa tuohon aikaan työskennelleistä ei ollut havainnut mitään, eikä Pjongjangin keskusta ole kovin suuri paikka. Samoin on uutisoitu ohjauskokeiden valmistelusta Musudanissa - kokeista, jotka piti toteuttaa vuoden 2013 aikana. Molemmat uutiset ovat peräisin Etelä-Korean puolustusministeriöstä. Etelä-Korean valtiollinen uutistoimisto välittää ne ja heti sen perään ne leviävät kaikkialle ulkomaisen median kautta. Samoin uutisoidaan jatkuvasti nimettömiin lähteisiin vedoten korkea-arvoisten pohjoiskorealaisten johtajien teloituksista ja katoamisista. Kunnes heidät taas tavataan jossain julkisessa juhlatapahtumassa ilmielävänä. Pohjoiskorealainen torpedo ei upottanut Cheonan sota-alusta Merkittävä mediatapahtuma oli myös eteläkorealaisen sota-aluksen, Cheonanin uppoaminen sotaharjoituksissa Baengnyeong saaren edustalla 26.3.2010. Alus vei syvyyksiin 46 merisotilasta. Etelä-Korea väitti pohjoiskorealaisen torpedon upottaneen aluksen ja niin todisti puolta vuotta myöhemmin myös Etelä-Korean tutkimusraportti. Kiinalaisten ja venäläisten tekemissä selvityksissä kävi ilmi, että Pohjois-Koreaa ei voida pitää syyllisenä tapahtumiin teknisten yksityiskohtien valossa. Samaa todisti amerikkalaisten fyysikoiden arvostetussa Nature-tiedelehdessä julkaistu artikkeli. Fysikaaliset ja kemialliset havainnot eivät todista Pohjois-Korean syyllisyyttä, vaan alus upposi todennäköisesti törmättyään amerikkalaiseen merimiinaan tai toiseen alukseen. Tapauksen vuoksi Pohjois-Korean vastaisia pakotteita lisättiin ja Pohjois-Korean taloudelliset menetykset on arvioitu 200 miljoonaksi dollariksi vuodessa. Tälläkin summalla olisi ruokittu aika monta kansalaista. Pohjois-Koreaa vastaan käydään informaatiosotaa Pohjois-Koreaa koskevan väärän tiedon luetteloa voisi jatkaa loputtomasti. Oma lukunsa ovat asiaa tuntemattomien toimittajien omiin harhakäsityksiin perustuvat heitot, jotka myös vahvistavat käsitystä Pohjois-Koreasta omituisena hylkiömaana. Hiljattain esimerkiksi Turun sanomissa oli Pohjois-Koreaa käsittelevä artikkeli, jossa todettiin pohjoiskorealaisen eliitin elävän yltäkylläisyydessä ja kansan näkevän nälkää. Keskustelussa erään Pohjois-Koreassa toimivan avustustyöntekijän kanssa hän muistutti, että nälänhätää koskevia uutisia lukiessa, on hyvä muistaa, että 20 miljoonaa pohjoiskorealaista ei ole koskaan nähnyt nälkää. Virheellistä tietoa, propagandaa on levitetty aina ja siihen on myös uskottu aina. Tänä päivänä suurvalloilla on omat virastonsa, jotka vastaavat heidän intressejään palvelevan tiedon levittämisestä. Länsimaiset uutistoimistot palvelevat luonnollisesti näitä samoja tarpeita. Sopiva yleinen mielipide saattaa mahdollistaa sodan aloittamisen. Tästä on esimerkkejä lähimenneisyydessäkin (esim. Libyan sota). Etelä-Korean intresseissä on levittää yksinomaan negatiivista Pohjois-Koreaa koskevaa tietoa. Yleisen mielipiteen kääntyminen Pohjois-Koreaa vastaan vahvistaa Etelä-Korean maailmanpoliittista asemaa ja oikeuttaa Yhdysvaltojen vahvan sotilaallisen roolin Koillis-Aasiassa. Pohjois-Korean kohdalla virheellisen tiedon levittäminen on vielä sikäli helpompaa, että tietojen oikeellisuutta ei yleensä voi tarkastaa toisesta lähteestä, sillä Pohjois-Koreassa toimii verrattain harvoja ulkomaisia toimittajia. Kriittinen asenne uutisia lukiessa on aina hyväksi. Erityisen kriittinen kannattaa olla Pohjois-Koreaa koskevien uutisten kohdalla. Kirjallisuutta Cyranoski, D. 2010: Controversy over South Korea's sunken ship. Nature 8.7.2010. Lee, S. and Suh, J.J 2010: Rush to Judgment: Inconsistencies in South Korea's Cheonan Report". Nautilus Institute for Security and Sustainability. Policy Forum 10-039. Taylor A. 2013: Why You Shouldn't Necessarily Trust Those Reports Of Kim Jong-un Executing His Ex-Girlfriend. Business Insider. ___________________________________________ Juha Kieksi Kytömaantie 174 FI-32200 Loimaa Finland Tel. + 358 40 849 8316 e-mail juha.kieksi@saunalahti.fi
maanantai 30. joulukuuta 2013
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti