Sivut

tiistai 2. syyskuuta 2014

NATO perustaa viisi sotilastukikohtaa ja lähettää 10 000 valmiussotilasta Venäjää vastaan

Saksalaislehti Frankfurter Allgemeine Zeitung uutisoi sunnuntaina, että sotilasliitto NATO aikoo perustaa viisi valmiusjoukkojen sotilastukikohtaa Itä-Eurooppaan. Samaan aikaan uutisoidaan, että Venäjän rajoille keskitetään ainakin 10 000 NATO-sotilasta osana Venäjän-vastaista kampanjaa.
Toimittaja: Janus Putkonen
31.8.2014, Verkkomedia.org

NATO perustaa viisi sotilastukikohtaa ja lähettää 10 000 valmiussotilasta Venäjän vastaan
NATO:n sotilastukikohtia aiotaan perustaa ainakin Latviaan, Liettuaan, Viroon, Romaniaan ja Puolaan. Suunnitelmien mukaan jokaisen sotilastukikohdan miehitykseen tulee 600 sotilasta, joka tarkoittaa täysivahvuista pataljoonaa. Yhteensä puhutaan noin 4 000 valmiusjoukkojen sotilaan sijoittamisista uusiin tukikohtiin.
Yksityiskohdat eivät ole saksalaisen sanomalehden tiedossa ja suunnitelmista tullaan keskustelemaan pian alkavassa NATO:n Walesin kokouksessa 4.-5.2014, lehti lisäsi.

NATO:n valmiusjoukkojen päämajatoimintaa

Myös NATO:n pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen on kertonut sotilasliiton aikomuksista keskittää joukkoja Venäjän rajoille.
Rasmussenin mukaan NATO:n valmiusjoukot ovat lännen sotilasliiton "keihään kärjet", joilla haetaan nopeaa vastauskykyä Venäjää vastaan ja sotilasliiton itäiset jäsenmaat tukevat sotavoimien keskittämissuunnitelmia. Rasmussen on kuitenkin ilmoittanut perjantaina, ettei NATO-joukkoja olisi tarkoitus lähettää Ukrainaan.
Rasmussen kommentoi Ukrainan torstaina antamaa ilmoitusta luopua sotilaallisesta liittoutumattomuudestaan ja hakea NATO-jäsenyyttä todeten, että tulevassa NATO-kokouksessa tullaan päättämään siitä, että kuinka sotilasliitto aikoo antaa Ukrainalle taloudellista, logistista, komennollista, cyberturvallista ja sotilashenkilöllistä tukea. Hänen mukaansa NATO tukee varauksettomasti Kiovan hallintoa.
Walesiin NATO-kokoukseen on kutsuttu Ukrainan presidentti Petro Poroshenko, mutta Venäjää ei puolestaan ole kutsuttu kokoukseen.
Taloudellisesti Lännen valtaliitto on tehostanut Ukraina-tukeaan ja lauantaina Ukrainalle myönnettiin jälleen uusi 1,4 miljardin dollarin avustuspaketti Kansainväliseltä valuuttarahasto IMF:ltä. Venäjä on aiemmin sanonut, että länsi rahoittaa suoraan Itä-Ukrainan konfliktia ja miljardit hukkuvat sotatoimiin.
NATO:n tukikohtaverkon itälaajentaminen, joka on täysin vastoin Venäjän ja NATO:n aiempia ja yksipuoleisesti sotilasliiton toimesta rikottuja sopimuksia, perustellaan sotilasliiton jäsenmaiden turvallisuudella - Venäjän uhkaa vastaan. Sotilasliitto NATO syyttää edelleen todisteettomasti Venäjää osallisuudesta Ukrainan tapahtumiin.


Venäjää vastaan vain väitteiden voimalla - myös Suomesta?
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi perjantaina, että jatkuvista syytöksistään huolimatta sotilasliitto NATO ei ole esittänyt koskaan mitään todisteita, että Venäjällä olisi sotilaallinen osallisuus Ukrainan konfliktissa.
Venäjän varapuolustusministeri Anatoli Antonov puolestaan sanoi lauantaina, ettei Venäjä ole suorittanut ainuttakaan sotilastoimea Ukrainassa ja on poissulkenut nämä keinovalikoimat. "Venäjä ei ole koskaan suorittanut sotatoimia Ukrainassa, eikä se tule suorittamaan", sanoi Antonov televisiohaastattelussa Slovakkian TV-kanavalle.
Kun Antonovilta kysyttiin että mistä Donbassin aluejoukot saavat aseensa, hän vastasi, että samasta mistä Kiovan joukot: entisistä Neuvostoliiton aikaisista varastoista, jotka ovat heidän hallinnassaan. Hän muistutti, että sotaa käydään Neuvostoliiton aikaisilla aseilla ja Ukraina oli osa Neuvostoliittoa. Lisäksi hän muistutti suurista sotasaaliista, joita aluejoukot ovat saaneet mottitaisteluissa.
Venäjä on varoittanut, että NATO:n sotilaallisen läsnäolon lisääminen lähialueellaan tulee uhkaamaan koko nykyistä Euroopan turvallisuusjärjestystä ja vakuuttaa vastaavansa sotilasliiton Itä-laajentamisen voimatoimenpiteisiin puolustassaan kansallista turvallisuuttaan.
Suomi vaarantaa osaltaan Euroopan turvallisuuden aikoessaan allekirjoittaa samassa NATO-kokouksessa ns. Isäntämaasopimuksen, joka alistaa Suomen resurssit ja alueet sotilasliiton käyttöön, mikäli NATO näkee sellaiset toimet tarpeellisiksi sotilaallisissa operaatioissa tai kampanjoissaan.
Venäjän parlamentin turvallisuuspoliittisen valiokunnan puheenjohtaja Pushkov totesi pari päivää sitten, että mikäli Suomi todella allekirjoittaa uuden ja sitovan NATO-sopimuksen, Venäjän on nähtävä Suomi liittoutuneena sotilasliiton jäsenmaana, joka on samalla uhka Venäjän kansalliselle turvallisuudelle.
NATO on jo aloittanut mm. Mustanmeren alueen ja Baltian sotilaallisen läsnäolon vahvistamisen ja lisännyt sekä meri- että ilmapartiointia Venäjän rajoilla. Ainakin Yhdysvallat ja Norja ovat jo vahvistaneet lähettävänsä raskaasti panssaroidut hyökkäyspataljoonansa Baltiaan lähiaikoina. Lisäksi jatkuvasti uusia USA:n sotalaivoja purjehtii Mustanmeren alueelle.


10 000 miehen valmiusjoukot Venäjää vastaan
NATO:n raportoidaan aikovan perustaa ainakin 10 tuhannen miehen vahvuista nopean toiminnan valmiusjoukon, jotka kootaan sotilasliiton seitsemästä jäsenmaasta. On vielä epäselvää, onko tämä joukkomäärä saksalaislehden sunnuntaina mainitseman 4 000 sotilaan lisäksi vai sisältyykö tukikohtien sotilaat tähän tietoon 10 000 miehen valmiusjoukoista. Divisioonan perustamisesta raportoi Financial Times.
Sanomalehden mukaan Venäjän-vastaiset valmiusjoukot kootaan ainakin Tanskasta, Latviasta, Virosta, Liettuasta, Norjasta ja Hollannista. Myös Kanadan kerrotaan kiinnostuneen joukkojensa lähettämisestä valmiusjoukkoihin.
Valmiusjoukkojen perustamista on tuettu kiivasti mm. Liettuasta, jonka tuore lausunto YK:n turvallisuusneuvostolle sisälsi pelkästään Venään kohdistuvia syyllistäviä väitteitä konfliktista Ukrainassa. Liettua syyttää Venäjää suoraan "invaasiosta Ukrainassa".
Valmiusjoukoista odotetaan virallista ilmoitusta Britannian pääministeri David Cameronilta pian alkavassa NATO-kokouksessa. Nyt kerrottu sotilaslukumäärä saattaa ilmoitetusta vielä nousta, ja tietojen mukaan myös ilma- ja merivoimien yksiköitä ollaan kytkemässä näihin valmiusjoukkoihin.
Puolan puolustusministeri Tomaz Siemoniak arveli aiemmin, ettei NATO:n uusia joukkoja tulla nimittämään "pysyviksi joukoiksi". Keskityksiä perustellaan mm. sotaharjoituksilla, joita odotetaan käynnistettäväksi Baltian alueella ja Puolassa.
Venäjä on jo aiemmin ilmoittanut, ettei NATO:n nimitykset keskityksilleen hämää Moskovaa ja sotilaallisiksi keskityksiksi luetellaan kaikki sen rajoille sijoitettavat joukot - ovat ne siellä sitten pysyvästi, harjoituksin perusteltuna tai vaihtuvalla pohjalla. Kaikkiin vihamielisiin ryhtymisiin on odotettavissa nopeasti Venäjän sotilaalliset vastatoimet.

Janus Putkonen 

Lopuksi, antaa "Eki-sedän" kommentoida uuden NATO-sopimuksen merkitystä Suomelle:

Lähteet: 

Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)