Sivut

perjantai 12. syyskuuta 2014

Tarvitseeko Eurooppa Euroopan unionia?

Tämä kysymys on ollut ja on edelleen ajankohtainen Tänä päivänä se on erittäin ajankohtainen, koska erimielisyydet repivät Euroopan unionia, jonka pitäisi olla valtioiden yhtenäisyyden liitto.
Lähde: Rysslands Röst
Toimittaja: Heikki Sipilä
12.9.2014, Verkkomedia.org

Tarvitseeko Eurooppa Euroopan unionia? 
Venäjän vastaisten sanktioiden hyväksymiseen liittyvät erimielisyydet osoittavat selvästi, kuinka epävakaa Euroopan yhtenäisyys on. Yhä useammat länsieurooppalaiset poliitikot puhuvat siitä, että EU on hajoamisen partaalla.
Pohjimmiltaan hyvää tarkoittavat yhdentymispyrkimykset alkoivat, kun vuonna 1951 perustettiin Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY) eurooppalaisten hiilivarantojen tuottamista ja teräksen valistamista varten. Näihin varantoihin liittyvät pyyteet ovat historiassa johtaneet useisiin verisiin sotiin.
Taloudellisen kehityksen nopeuttaminen ja sotilaallisten konfliktien ehkäiseminen rohkaisi Euroopan yhdentymistä.
Kuitenkin Euroopan yhdentymisprosessin alkamisen jälkeen itse prosessin luonteessa on tapahtunut muutoksia, joista tanskalainen poliitikko Ritt Bjerregaard aikoi kertoa kirjassaan. Bjerregaard oli aikanaan oli EU:n komisaari.
Jo valmiiksi kirjoitettua kirjaa ei kuitenkaan koskaan julkaistu. Siitä ilmestyi ainoastaan lehdissä julkaistu versio, koska Ritt Bjerregaard joutui laajamittaisen poliittisen painostuksen kohteeksi.


Vähitellen byrokratia, kilpailu korkeista viroista ja muut luonteeltaan kielteiset tekijät ovat muuttaneet EU yhdenvertaisen valtioiden liitosta hierarkkiseksi pyramidiksi.
Asiasta kertoi selvin sanoin Deadline-ohjelmassa esiintynyt ranskalainen historiantutkija Emmanuel Todd. Hän totesi, että alunperin eurooppalaiset valtiot ryhmittyivät Saksan ja Ranskan ympärille, jotka olivat keskeisessä, mutta tasavertaisessa asemassa muiden valtioiden joukossa. Mutta nyt ne ovat muodostuneessa hierarkkisessa rakenteessa huipulla valtapyramidissa , jonka pohjalla ovat mm. sellaiset valtiot kuin Kreikka, Romania ja Bulgaria.
Tällainen tilanne synnyttää tietysti epäluottamusta ja jopa vihamielisyyttä Euroopan unionin jäsenmaiden keskuudessa. Ei ole salaisuus, että EU:n valtapyramidin pohjalla olevien maiden kansalaiset tuntevat vihamielisyyttä nimenomaan Saksaa, eivätkä suinkaan Venäjää kohtaan, jota EU:n johtajat syyttävät kaikista kuolemansynneistä.
Tällaiset seikat muuttavat EU:n järjestöstä, jonka tavoitteena pitäisi olla rauhan takaaminen ja kehityksen edistäminen, haitallisten jännitteiden lisääjäksi.
Erityisen vaarallista on, että EU:n menestyneiden maiden hallitsevat piirit ovat menettäneet yhteyden tavalliseen kansaan, jolloin heidän ja myös näiden maiden yrittäjien edut jäävät huomiotta ja siksi kyseinen maa menettää riippumattomuuttaan entisestäänkin.
Tämänkaltainen tyytymättömyys tuli esille esimerkiksi Dresdenissä, missä mielenosittajat ottivat vastaan liittokansleri Merkelin kantaen julisteita: "Sodanlietsoja!" ja "Ei sotaa Venäjän kanssa!"
Kysymys kuuluu nyt: tarvitseeko Eurooppa Euroopan unionia? Vastaus: ei tässä muodossa.

 Rysslands töst / Larisa Solodtshenko / KOMINFORM

Lue myös:

EU ja USA julistavat uudet pakotteet - Venäjä vastatoimiin MH17-raportista ärtyneenä

Heikki Sipilä @ 12.9.2014 11:23

               
Ote alkuperäisestä uutisesta:
Behöver Europa EU?
Behöver Europa EU? Denna fråga har egentligen aldrig försvunnit från dagordningen i Västeuropa. I våra dagar har den dock blivit ännu aktuellare, då unionen, som förutsätter staternas enighet, i själva verket drar allt fler skiljelinje

Ei kommentteja: