Suomen ''yksiselitteinen viesti Venäjälle'' olikin EU:n sanelemaa propagandaa | |
Tulitauko Itä-Ukrainassa vahvistui lauantaina sopimuksella, joka osoitti ristiriidan Suomen johdon näkemyksen ja vallitsevan asiaintilan välillä. Venäjän sotilaita tai kalustoa ei vaadittu poistumaan Itä-Ukrainasta, ja ''Suomen yksiselitteinen viesti Venäjälle'' paljastui EU:n lausunnoksi.
Toimittaja: Janus Putkonen
21.9.2014, Verkkomedia.org
Suomen ''yksiselitteinen viesti Venäjälle'' olikin EU:n sanelemaa propagandaa
Suomen ulkopoliittinen johto kertoi perjantaina ilmaisseensa "yksiselitteisen viestin Venäjälle" ja "vaati Venäjää vetämään sotilaansa ja kalustonsa pois Ukrainasta" (IS 19.9.2014). Samassa yhteydessä konfliktin tulitaukoa pidettiin "tervetulleena", mutta väkivaltaisuuksien jatkumisesta ollaan "huolestuneita". Lausunto julkaistiin presidentti Sauli Niinistön sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan (UTVA) nimissä.
Kuitenkin vain kahta päivää aikaisemmin 17.9. EU:n ministerineuvosto (Council of Europe's Comittee of Ministers) esitti täsmälleen samansisältöisen lausunnon ja syytti Venäjää sotilaallisesta läsnäolosta Ukrainassa. Venäjän ulkoministeriön 20.9. lauantaina julkaiseman vastineen mukaan EU:n lausunnolla ei ole yhteyttä realiteetteihin ja kyseessä on "ideologisesti väritettyä propagandaa", joka ei perustu faktoihin.
Venäjän kiisti jälleen todisteettoman väitteen, että sillä olisi joukkoja Ukrainassa ja Moskovan mukaan EU:n ministerineuvosto onkin "käyttänyt häpeilemättä korkeaa virka-asemaansa vahingolliseen propagandaan, jolla yritetään heikentää haurasta rauhanprosessia". Venäjän lausunnosta kertoi ulkoministeriön tiedottaja Alexander Lukashevich.
Kyseessä oli siis EU-johdon ensin keskiviikkona ilmaisema "yksiselitteinen viesti", jonka Suomen valtiojohto esitteli perjantaina kuitenkin "yksiselitteisesti omanaan". Kovista syytöksistä huolimatta EU eikä Suomi, saatika kukaan muukaan, ole esittänyt todisteita syytösten tueksi.
Tilanne jatkoi lauantaina paljastumistaan osoittaen samalla todellisen asiaintilan Ukrainassa. Ristiriita tiedetyn ja väitetyn välillä vahvistui Valko-Venäjällä jatkuneissa rauhanneuvotteluissa, jossa konfliktin osapuolet, Kiova ja Donbass, allekirjoittivat sopimuksen (memorandum) pysyvän tulitauon aikaansaamiseksi. Yhteistyöasiakirjassa määritellään ehdot ja tavoitteet tulitauon toteuttamiseksi. Allekirjoittajina toimivat kaikki "kontaktiryhmän" jäsenmaat.
Mikä sovitussa on oleellista: Sopimuksessa ei mainita sanallakaan venäläisjoukoista tai Venäjän armeijan kalustosta Ukrainassa.
Perusteltu ja ajankohtainen kysymys herääkin väistämättä, että mikäli EU:n ja myös Suomen esittämä vaatimus "Venäjän joukkojen vetämisestä" olisi edes jotenkin totuudellinen, emmekö kuulisi Kiovan vaativan juuri tässä tilanteessa venäläisjoukkojen ja sotilaskaluston vetämistä Itä-Ukrainan alueelta? Todettakoon, että sellaista mitä ei ole tapahtunut, on kenenkään vaikea vaatia olemaan tapahtumatta.
Kuilu tiedetyn ja väitetyn välillä vain kasvaa
Suomen valtiojohto ja valtamedian tiiviisti käyttämät "asiantuntijat" (UPI, MPKK) ovat toistaneet jatkuvasti väitteitä Venäjän osallisuudesta Ukrainan konfliktissa. Olemme siis kuulleet päivästä toiseen niin yleistilanteeseen syyllistämistä, kuin syytöksiä Venäjän osallisuudesta malesialaisen matkustajakoneen alasampumiseen, vaikka edelleenkään faktinen näyttö ei näitä väitteitä tosiasiassa kykenisikään tukemaan.
Myöskään YK:lla tai Ety-järjestöllä ei ole edelleenkään esittää todisteita Venäjää syyllistävien väitteiden tueksi. Yli 20 kansainvälistä maiden välisen raja-alueen tarkastusta muutamassa kuukaudessa eivät ole paljastaneet mitään aggressiota tai sotilaallista uhkaa Venäjän toimesta. Punaisen ristin mukaan Itä-Ukrainassa on sisällissota, eikä ulkovaltojen osallisuutta konfliktiin ole todettu.
NATO tai USA eivät ole julkaisseet ainuttakaan oman tiedustelusatelliittinsa tai valvontakoneen ilmakuvaa, jolla väite Venäjän armeijasta ylittämässä maiden välistä rajaa tai operointi Itä-Ukrainassa uskottavasti todistettaisiin. Vaikka sota on jatkunut jo puolisen vuotta, mitään todisteita Venäjä-syytösten tueksi ei siis ole kyetty osoittamaan. Pitäisikö meidän edelleen uskoa yksipuolista syyllistämistä, samalla kun USA:n ja NATO:n osallisuus Ukrainan tapahtumiin on jo kiistattomasti dokumentoitu?
Tiedämme, että taistelukentällä näkemämme Donbassin aluejoukkojen kalusto on peräisin Itä-Ukrainassa sijainneilta Ukrainan armeijan varikoilta sekä sotasaalista suurista mottitaisteluista, jotka alkoivat jo heinäkuun toisella viikolla Kiovan joukkojen ajauduttua sotilaalliseen katastrofiin, joka voimistui Etelä-Donetskin rintaman romahtamisella 24.7. alkaneen aluejoukkojen vastahyökkäyksen jälkeen.
Länsimedian ja -poliitikkojen vaikeneminen todellisista tapahtumista Ukrainan itärintamalla ja myöhemmin sotilaallisesta tappiosta vastuun heittäminen kuvitteellisen "Venäjä-intervention" harteille ei kykene muuttamaan sotatilanteen dokumentoituja syitä ja niiden nähtyjä seurauksia.
Samaan aikaan lännessä on pyritty vaikenemaan presidentti Vladimir Putinin ratkaisevan tärkeä rooli 3.9. alulle saattamassa rauhanprosessissa, joka pohjasi nk. "7-kohtaiseen rauhansuunnitelmaan". Sotilaallisen yleistilanteen muututtua Venäjän diplomaattisille vaatimuksille suosiolliseksi, Valko-Venäjällä 5.9. solmittiin tulitaukosopimus, joka saikin jatkokäsittelyn 19.9. allekirjoitetulla sopimuksella.
Mikä huomattavaa, tämä Venäjän ja Valko-Venäjän välittämä rauhanprosessi käynnistettiin juuri samalla hetkellä kun Suomi muiden länsivaltojen tapaan keskittyi Venäjä-uhan lietsomiseen Walesissa järjestetyssä NATO-kokouksessa.
Ainoat Venäjän hallinnon "kalustot", joita olemme faktisesti nähneet Ukrainassa, ovat olleetvalkoiseksi maalattuja avustusrekkoja, jotka ovat kolme kertaa vieneet suurissa saattueissa Donbassin kipeästi tarvitsemaa humanitaarista apua. Vastaavaa apua emme ole nähneet lännestä, ja samaan aikaan Ukrainaan onkin virrannut lähinnä NATO:n sotilaskalustoa. Pitäisikö meidän siis syyttää Venäjää Ukrainan rauhanprosessista ja Donbassin siviilien avustamisesta sekä katsoa läpi sormien lännen sotilaallista itälaajentumista?
Mitä tulee tulitaukoon ja siitä "huolestuneisuuteen", eikö huoli pitäisi osoittaa konfliktissa sille osapuolelle, joka sitä jatkuvasti rikkoo? Ukraina myös myöntää erikoisjoukkojensa hyökkäysten jatkuneen tulitauosta huolimatta. Lauantaina Ukraina ampui taktisella ohjuksella Donetskin aluetta, mutta missä viipyy Suomen tuomio näistä räikeimmistäkin rikkomuksista?
Ja mikäli Suomi todellakin suhtautuu lämpimästi, kaikesta todetusta huolimatta, nykyiseen rauhanprosessiin, eikö kiitollisuus pitäisi osoittaa sille, joka nykyisen tulitauon on Ukrainassa saanut aikaan - Venäjälle ja sen johdolle? Vai estääkö ylhäältä ja kaukaa Suomen rajojen ulkopuolelta ohjattu geopoliittinen sanelupolitiikka myös kiitoksen?
10 tärkeää kysymystä Suomen ulkopoliittiselle johdolle:
1. Miksei Venäjän kutsumat Eyj-valvojat Venäjän ja Itä-Ukrainan välisellä rajalla ole kertaakaan raportoineet Venäjän rajaloukkauksista?
2. Miksei YK:lla ole mitään todisteita Venäjän sotilaallisesta osuudesta konfliktissa?
3. Miksei yhtään luotettavaa USA:n tai NATO:n ilmakuvaa tai sateelliittikuvaa ole julkaistu, jossa osoitettaisiin Venäjän armeijan tai muun sotilaskaluston ylittävän maiden välistä rajaa?
4. Venäjän ja Ukrainan välinen raja-alue on tarkastettu yli 20 kertaa vain muutaman kuukauden aikana laajoissa ja kansainvälisissä tarkastuksissa sotilaallisten toimien havaitsemiseksi. Mistään Ukrainaa uhkaavasta toiminnasta ei ole raportoitu, ja vaikka suomalaisiakin tarkastajia on ottanut osaa näihin tarkastuksiin, miksei raportteja ole julkaistu?
5. Miksemme ole nähneeet ainuttakaan videota, jossa näkisimme Venäjän sotilaskaluston tai sotilaiden todella ylittävän maiden välisen rajan?
6. Miksei paikalliset asukkaat kykene vahvistamaan, että he olisivat nähneet Venäjän armeijan kaluston saapumista Ukrainan alueelle?
7. Miksei mikään dokumentti, sisäpiirin uskottava paljastus tai Itä-Ukrainan aluejoukkojen esikunnan lausunto tue väitettä, että Itä-Ukrainassa operoisi Venäjän armeijan yksiköitä?
8. Mikäli Venäjän raskaasti varustetut panssarikolonnat kulkisivat tiestön ulkopuolella välttääkseen raja-asemilla tapahtuneen kontrollin, missä ovat näiden satojen tela-ajoneuvojen jättämät jäljet, jotka johtavat Venäjältä Ukrainaan tai sieltä pois?
9. Tulitauon alkamisen jälkeen mitään sotilasajoneuvojen liikennettä ei ole havaittu myöskään takaisin Venäjälle, miksi näin?
10. Ukraina on kuluneen kesän aikana tulittanut yli 20 kertaa raskailla aseillaan kohteita Venäjän Rostovissa, mutta Venäjä ei ole vastannut sotilaallisesti näihin provokaatioihin. Yli 500 ukrainalaista sotilasta on ylittänyt Venäjän rajan, ainakin kahdesti myös panssareilla. Miksei näistä yksipuolisia rajaloukkauksia huomioida Suomessa?
11. Miksei Suomen johto ole painostanut Kiovaa allekirjoittamaan Ety-järjestölle lupaa lennokkien käyttöön rajavalvonnassa? Venäjä hyväksyi suunnitelman jo elokuun alussa, mutta Kiova on lykännyt rajan kansainvälistä tehovalvontaa aina näihin päiviin saakka. Miksi näin?
12. Venäjän sotilaita on tavattu ainoastaan kerran Ukrainassa ja silloinkin vain rajapartion verran harhailemasta Itä-Ukrainan alueella. Tuolla alueella ei ole merkittyä rajalinjaa, eikä miehet vastustaneet pidätystään, ja heidät palautettiin Venäjälle jo muutaman päivän kuluttua. Ei kai "yksiselitteinen viesti" sentään vain tähän jo käsiteltyyn tapaukseen perustu?
Kolme tärkeää kysymystä Venäjä-pakotteista
Suomen ei olisi tarvinut osallistua EU:n mukana Venäjän-vastaisiin pakotteisiin, kuten Itsenäisyyspuolue selvitti Suomen ulkoministeriöstä. Pääministeri Alexander Stubbin julistettua vahingolliset pakotteet 6.9. ne löivätkin nopeasti näpeille Venäjän julistettua elintarvikealaan kohdistuneet vastapakotteet. Kukapa ei muistaisi "Stubb-juustoja"?
Suomi on kuitenkin edelleen jatkanut Venäjän-vastaista pakotepolitiikkaa, ja perustellut niitä Ukrainan kriisillä. Stubb perusteli Suomen Venäjä-pakotteita kolmella eri väittämällä. Mutta onko näille WTO:n ja kansainvälisen lain vastaisilla pakotteilla mitään järjellisiä perusteita?
Väite 1. "Venäjä on valloittanut Ukrainan alueen"
Väite "Venäjän valloittamasta Ukrainan alueesta" koskee (siis ilmeisesti) Krimin niemimaata. Krimi oli jo ennen Kiovassa tapahtunutta perustuslain vastaista ja täysin epädemokraattista vallankumousta autonominen tasavalta, jolla oli myös laillinen oikeus valita kuulumisestaan Kiovan alaisuuteen. Kun Krimi teki päätöksen itsenäisyydestä, sillä oli siihen oikeus.
Kun helmikuun vallankaappaus tapahtui, Krimi julisti itsenäisyytensä ja perusti suojakseen krimiläiset aluejoukot. Näin tapahtui myöhemmin Donbassissa, koska jo tuolloin oli odotettavissa aeellinen konflikti myös Krimillä.
Järjestettiin kansanäänestys, jossa krimiläisiltä kysyttiin pitäisikö alue liittää takaisin Venäjän yhteyteen, jossa se oli ollut aina 50-luvulle saakka. Krimiläiset äänestivät yli 90% kannatuksella Venäjän puolesta, ja Moskova hyväksyi Krimin pyynnön liittymisestä Venäjän federaatioon.
Kukaan ei kuollut, vaalivilppiä ei todettu kansainvälisten tarkkailijoiden toimesta, ja prosessi oli diplomaattinen sekä demokraattinen. Mistään Venäjän johtamasta sotilasoperaatiosta Krimin niemimaan valtaamiseksi ei ole tähän päivään mennessä osoitettu mitään todisteita.
- Siis minkä Ukrainan alueen Venäjä on valloittanut?
Väite 2. Venäjää vaadittiin tekemään irtiotto "separatisteista"
Jos Venäjä jostain syystä olisi totellut Stubbin vaatimusta ja todella katkaissut vaaditulla tavalla välinsä Donetskin ja Luganskin aluehallintoihin sekä aluejoukkojen sotilasjohtoon, kuka tai mikä taho olisi kyennyt saattamaan Itä-Ukrainassa taistelevat osapuolet rauhanprosessiin? Miten olisi käynyt kriittisille avustuskuljetuksille ja niiden jakamiselle Donbassin siviileille?
- Siis vaatiiko Suomi edelleen irtiottoa Donbassin aluehallinnosta?
Väite 3. Venäjän avulla pudotettu matkustajakone MH17
Edelleenkään, tähän päivään mennessä, emme ole nähneet ainuttakaan faktista todistetta siitä, että Malaysian airlines MH17 olisi pudotettu väitetyllä tavalla "separatisti-BUK:n" toimesta, joka olisi tapahtunut Venäjän sotilaallisella avustuksella. Tähän ei myöskään esittänyt todisteita Hollannin johdolla toiminut tutkijaryhmä alustavassa raportissaan. Faktiset näytöt viittaavat matkustajakoneen alasampumiseen Ukrainan ilmavoimien toimesta.
- Onko Suomi edelleen sitä mieltä, että Venäjällä oli osallisuus lennon MH17 tuhossa?
Toimittajan kommentti:
Meidän suomalaisten onkin tullut tosiaan aika esittää kysymyksiä ja vaatia myös vastauksia. Maamme poliittinen johto näyttää seuraavan tahdottomasti js Suomen etujen vastaisesti sekä vieläpä täysin harjaanjohtavasti EU:n sanelemaa politiikkaa. Siis mikä on EU:ssa saneltu, julistetaan omina puheina Helsingissä. Onko Suomella edes oikeutta harkintavaltaan?
Selvittäessämme kysymystä siihen toimiiko Suomen johto juuri kuten Venäjän ulkoministeriö asian ilmaisi: "Levittämällä perusteetonta ideologista propagandaa, häpeilemättä korkea-arvoisia virkoja hyväksi käyttäen", meidän tulee saada kunnollisia vastauksia. On myös aika tehdä omia mielipiteitä ja osattava todeta vallitseva asiaintila maamme nykyjohdon luotettavuudesta.
Janus Putkonen
Lähteet:
|
torstai 25. syyskuuta 2014
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti