Informaatiosota: kuka sitä käy?
© Photo: RIA Novosti/Vitaliy Belousov
Viime aikoina länsimaiden viestimet ja poliitikot ovat syyttäneet venäläisiä viestimiä informaatiosodan käynnistä länsimaita vastaan sekä siitä, että venäläiset joukkoviestimet kertovat vihamielisesti ja yksipuolisesti tai suorastaan valehtelevat maailman tapahtumista.
Tämän yhteydessä voidaan muistaa, ministeri Haglundin jokin aika sitten antamaa lausuntoa kysymyksestä.
Me voimme tietysti ilmoittaa, että meillä on vastaavanlainen näkemys länsimaiden viestimistä, mutta siinä ajauduttaisiin keskinäiseen syyttelyyn. Siksi on parempi lainata Saksan liitopäivien edustajan, ulkopolitiikan asiantuntijan ja parlamentin oppositiossa olevan vasemmistoedustajien ryhmän, Wolfgang Gerkea. Hän tiedusteli Saksan viralliselta johdolta, minkälaisia tietoja heillä on malesialaisen Boeing -koneen turmasta.
Olen jo pitkään ollut harmistunut siitä, kuinka monet saksalaiset joukkoviestimet kirjoittavat vastuuttomasti ja vähemmän vakavasti Venäjästä, - hän sanoi.
Parlamentin edustajan mukaan, tämä koskee erityisesti Ukrainan tapahtumia. Tässä, joukkoviestimet, hänen mukaansa, tosiasioiden sijaan tarjoavat ihmisille, pelkkiä omia kuvitelmiaan.
Saksalainen toimittaja Ken Jebsen, kommentoidessaan, riippumattomien toimittajien Mathias Brockersin ja Paul Schreyerin, jokin aika sitten julkaistua kirjaa Me olemme hyviä poikia (Wir sind die Guten), kirjoittaa.
Saksalaiset joukkoviestimet eivät enää kirjoita todellisuudesta, vaan itse luovat sen. He manipuloivat itseään, pitäen kaikkea länsimaiden ja Ukrainan hyvien poikien ja Venäjän pahojen poikien vastakkainasetteluna.
Myös tanskalaiset viestimet usein vääristelevät todellisuutta.
Esimerkiksi, kertoessaan opposition Rauhan marssista Moskovassa, syyskuun 21. päivänä. Tanskan televisio, yritti esittää sen suurena joukkotapahtumana. Mutta tosiasiassa, 12 miljoonan asukaan kaupungissa, marssiin osallistui ainoastaan viisi tuhatta ihmistä. Muissa kaupungeissa siihen osallistui vain muutamia kymmeniä ihmisiä.
Näyttäessään mielenosoittajia ja haastatellessaan heitä, Tanskan televisio, piti huomion keksipisteessä koko ajan Venäjän hallinnon vastustajia. Puheenvuoroa ei annettu niille, jotka olivat kokoontuneet vastamielenosoitukseen.
Tämän lisäksi, tv2 -kanavan toimittaja Matilde Kimer vakuutti, että marssin osanottajat vastustivat Krimin liittymistä Venäjään, mutta tämä suoraan vääristelee todellisuutta, koska nimenomaan tämän kysymyksen suhteen marssin osanottajilla oli erilaiset näkemykset. Esimerkiksi, yksi Venäjän vanhimmista ihmisoikeuksien puolustaja, Moskovan Helsinki ryhmän johtaja, Ljudmila Aleksejeva, yksiselitteisesti on ilmoittanut, että Krim on Venäjän.
Kaikki nämä epätäsmällisyydet, eivät anna oikeaa kuvaa todellisuudesta. Siksi on hyvä asia, että on olemassa toinen osapuoli, joka voi täydentää tätä kuvaa.
Tämä koskee myös sitä, kuka esimerkiksi kertoo, ettei Ukrainassa ole ainoastaan hyväntahtoisia demokraatteja, vaan avoimia natseja. Tai etteivät kaikki siellä iloitse sulautumisesta EU:hun. Ihmiset ovat jatkuvasti siellä väkivallan kohteena: yksiä pommitetaan ja toisia ajetaan armeijan riveihin, taistelemaan omaa kansaansa vastaan. Kuka kertoo, että sotilaiden puolisot ja äidit hajottavat kutsuntakeskuksia. Kapinallisten äidit ovat raivoisaan, kun Oikea sektori liikkeen taistelijat lähettävät heille poikiensa irti leikattuja päitä. Ja kuka kertoo lopulta totuuden malesialaisesta Boeing -koneesta, joka länsimaissa on jostain syystä jo unohdettu?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti