Moskova: Pakotteista kärsii eniten Euroopan unioni
	Moskovassa on otettu rauhallisesti vastaan EU:n kolmas Venäjän vastaisten pakotteiden paketti. Osoittaessaan solidaarisuutta Yhdysvalloille Euroopan unioni on hyväksynyt jatkuvasti uusia pakotteita Venäjää vastaan. Lähteet: Rysslands Röst Toimittaja: Heikki Sipilä 31.7.2014, Verkkomedia.org Moskova: Pakotteista kärsii eniten Euroopan unioni  Sanktiot, jotka koskevat pankkitoiminta, energiasektoria, aseiden vientiä ja niin sanottuja ns. kaksoismerkityksellisiä tuotteita, astuvat voimaan elokuun ensimmäisenä päivänä. Myös Yhdysvallat on asettanut lisäpakotteita. Venäjän liikemiespiirien näkemyksen mukaan Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen asettamat pakotteet toimivat Venäjän oman teollisuustuotannon ja teknologian kehittämisen kannustimina. Hallituksen asiantuntijoiden laskelmien mukaan Venäjä tarvitsee noin kolme vuotta, jotta se voisi korvata kokonaan tuontitavarat venäläisillä tuotteilla kaikilla sektoreilla, aina pankkitoiminnasta sotateollisuuden ja maatalouden tuotteisiin asti. Siten sanktioista kärsivät ennen kaikkea maat, jotka ottavat niitä käyttöön. Alueille, joilla nyt toimii eurooppalaisia yhtiöitä, tulee tilalle Aasian tai Latinalaisen Amerikan maita. "Pakotteet, joihin Washington on ajanut EU:n mukaan, eivät ole muuta kuin poliittinen ajojahti, jonka USA on käynnistänyt Venäjää vastaan", sanoi politiikantutkija Mihail Remizov. Tässä tapauksessa kysymys on taloudellisesta sodasta Venäjää vastaan, jota Washingtonin näkemysten mukaan on rangaistava Washingtonin itsensä laatimien Uuden Maailmanjärjestyksen (NWO) sääntöjen rikkomisesta. Viime vuosisadan 90-luvun alussa, jolloin Yhdysvalloista oli tullut ainoa supervalta, se monopolisoi itselleen oikeuden tulkita kansainvälistä oikeutta ja oikeuden käyttää voimaa maailmanpolitiikassa. Venäjän toiminta Ukrainan kriisin yhteydessä haastaa Yhdysvaltojen näkemyksen mukaan tämän monopolin. Näyttää siltä, että Euroopan unionissa tämä ymmärretään hyvin. Lähempi tarkastelu kertoo, että nämä alakohtaiset sanktiot, joiksi niitä EU:ssa ja USA:ssa nimitetään, toimivat kuin suodatin, jonka läpi EU oman tahtonsa mukaan, joko sallii tai kieltää viennin Venäjälle tai tuonnin Venäjältä. Ne eivät kuitenkaan koske öljyllä, kaasulla tai muilla raaka-aineilla käytävää kauppaa. Syvien arktisen vesien poraustekniikan toimittamista Venäjälle rajoitetaan, mutta Moskova on jo ehtinyt ostaa tätä tekniikkaa. Kaikki sopimukset, jotka on solmittu Venäjän ja EU-maiden välillä, ennen elokuun ensimmäistä päivää, toteutetaan. Ensisijassa tätä on vaatinut Ranska, joka toimittaa Venäjälle kaksi Mistral-luokan lentotukialusta. Tämän sopimuksen arvo on yli 1,2 miljardia dollaria. Yhdysvallat ei ole onnistunut saamaan eurooppalaisia pidättäytymään venäläisen maakaasun tuonnista, jotta se voisi korvata tämän tuonnin omalla liuskekivikaasullaan. Tämä on ollut Yhdysvaltain tärkein kauppapoliittinen tavoite. Kaikkein eniten Venäjään voivat vaikuttaa luottomarkkinoiden ja Euroopan arvopaperimarkkinoiden sulkeminen. Jotta rajoitettaisiin Venäjän pääsyä pääomamarkkinoille, Euroopan unionin kansalaisilta kielletään Venäjän valtionpankkien liikkeelle laskemien joukkovelkakirjojen, osakkeiden tai vastaavien instrumenttien, joiden kuoletusaika on enemmän kuin 90 päivää, ostaminen tai myyminen. Mutta venäläiset pankit ovat jo kertoneet, että luottosalkut on ohjattu Aasian ja Latinalaisen Amerikan suunnalle, mikä tarkoittaa lähinnä Kiinaa, BRICS-maita ja erityisesti Brasiliaa ja Intiaa. Kansainvälisten Visa- ja MasterCard-maksujärjestelmien osalta Moskovan lehdistöpalvelu on jo ilmoittanut, ettei VTB-pankin, Bank Moskvyn ja Rosselhozbank -pankin luottokortteja aiota jäädyttää. USA on soveltanut pakotteita näitä pankkeja vastaan. Yhdysvaltalainen ExxonMobil-yhtiö on ilmoittanut, ettei se aio lopettaa yhteistyötään Venäjän kanssa. Yhtiö omistaa noin 20 prosenttia venäläisestä Rosnefti -yhtiöstä. Euroopan komission asiantuntijat ovat laskeneet, että jos pakotteet astuvat täysimääräisinä voimaan, Euroopan unioni voi menettää tänä vuonna 40 miljardia euroa. Vuonna 2015 tappiot nousevat jo 50 miljardiin euroon, joka on noin 0,5 prosenttia EU:n kokonaiskansantuotannosta. Tässä on kysymys ainoastaan sotilaallisten ja kaksoismerkityksellisten tuotteiden viennistä Venäjälle. Jos mukaan lasketaan myös muut tuotteet ja Venäjän vastatoimet pakotteille, nämä menetykset moninkertaistuvat. Pakotteet eivät tuota Venäjälle erityistä taloudellista vahinkoa Kuinka tehokkaita ne ovat ja millä tavalla ne vaikuttavat Venäjään ja itse Euroopan unioniin? Näihin kysymyksiin vastasi Golos Rossii -uutistoimistolle antamassaan haastattelussa politiikantutkija Daria Mitina. "USA:n ja EU:n sanktiopolitiikka on aikansa elänyttä ja tehotonta, koska maailma on sidottu tiiviisti keskinäisin yhteyksiin. Kaikki kansalliset taloudet ovat osa globaalia taloutta. Pakotteet vaikuttavat aina sekä niihin, joita vastaan ne on suunnattu, että myös niitä vastaan, jotka niitä käyttävät. Tämän vuoksi pakotteiden käyttöä voidaan pitää ennen kaikkea poliittisena toimena, erityisesti, jos otetaan huomioon, että kokonainen joukko maita on ollut pakotteiden kohteina jo vuosikymmeniä, mutta mitään erityistä vaikutusta niillä ei kuitenkaan ole ollut. Venäjän on valtavan suuri maa, sen talous hyvin monipuolinen ja sen taloudellisen järjestelmän yhteydet Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin ovat tällä hetkellä niin kehittyneet, etteivät pakotteet tuota Venäjälle erityistä taloudellista vahinkoa." Daria Mitina otti esimerkiksi Iranin, joka nyt poliittisten suhteiden lämmettyä länsimaihin, kääntyi Geneven tuomioistuimen puoleen ja vaati rangaistustoimia länsimaisia yrityksiä kohtaan. Oikeus teki päätöksen Iranin hyväksi. Mitina sanoi, että pakotteet ovat ennen kaikkea poliittisen painostuksen yritys presidentti Putinia ja Venäjän poliittista eliittiä kohtaan. Mutta toivottua tulosta niillä tuskin saadaan. Mitina totesi, että "Venäjä ei ota länsimaiden mieliksi syytä niskoilleen siitä, mitä se ei ole tehnyt, mikä koskee mm. alas ammuttua lentokonetta. Mitä luulette, yrittävätkö länsimaat pakotteilla, joita se käyttää Ukrainan tapahtumien varjolla, ajaa Venäjän pois markkinoilta, joilla sillä on merkittävä asema, kuten esimerkiksi maailman asemarkkinoilta?" "Tietysti meitä yritetään painostaa ulos markkinoilta, eikä ainoastaan asemarkkinoilta. Ennen kaikkea tämä koskee energiamarkkinoita. On kiinnitettävä huomiota siihen, että puheet pakotteista voimistuivat sen jälkeen, kun muutamat Itä-Euroopan maat vahvistivat solmimiensa sopimusten mukaisesti osallistumisensa South Stream -kaasuputken rakentamiseen, vaikka niitä vaadittiin kieltäytymään tästä. On selvää että meidät yritetään syrjäyttää markkinoilta. Tämä koskee myös jossain määriin Kiinaa, joka on Washingtonin näkökulmasta katsoen alkanut muodostua entistä enemmän häiriötekijäksi." Toisin sanoen painostaessaan Venäjää pakotteilla, länsimaat tuskin saavuttavat tavoitteitaan? "Tietenkään me emme ole Libya tai Pohjois-Korea. Olemme hyvin suuri maa. Toinen kysymys on se, että länsimaat taitavat hyvin painostuksen keinot, joita on kehitelty pitkään. Venäjällä on kuitenkin mahdollisuudet asettua niitä vastaan. Käsittääkseni kukaan ei halua Ukrainan vuoksi saattaa vaaraan koko maailmanjärjestystä, joka on onnistuttu vakauttamaan hyvin kovalla työllä."  Rysslands röst / KOMINFORM Lähteet: http://swedish.ruvr.ru/2014_07_31/Moskva-sakert-att-sanktionerna-drabbar-EU-3726/ http://swedish.ruvr.ru/news/2014_07_30/Ryssland-later-sig-inte-kuvas-med-sanktioner-1322/ Heikki Sipilä @ 31.7.2014 15:03
	Ote alkuperäisestä uutisesta: Moskva säkert att sanktionerna drabbar EU  Moskva har reagerat lugnt på EU:s tredje sanktionspaket mot Ryssland. Begränsningar inom bank- och energisektorn, vapenexporten och exporten av så kallade produkter med dubbla användningsområden träder i kraft från och med den 1 augusti. USA har också infört ytterligare sanktioner.