Sivut

torstai 21. elokuuta 2014

Suomen rauhanjärjestöt kytkettiin näyttävästi Nato-agendaan - ''Ei Näin!''

Rauhantyön perusta on Suomessa sortunut ja korruptoitu. Vuosiksi vaietut rauhanjärjestöt lietsotaan nyt törkeästi Venäjää vastaan NGO-masinoinnin avulla. Rauhanjärjestöt onkin valjastettu tukemaan nyt lännen agendaa ja luvassa näyttäisi olevan härski mediaisku - miekkari Naton puolesta.
Pääkirjoitus: Janus Putkonen, päätoimittaja
23.3.2014, Verkkomedia.org
janus.putkonen@verkkomedia.org 

Suomen rauhanjärjestöt kytkettiin näyttävästi Nato-agendaan 
Vaatimus rauhan puolesta tarkoittaa, että vastustamme sotaa keinona ratkaista kansallisia erimielisyyksiä, eikö totta? Puolustamme siis kansojen ystävyyttä ja kunnioitamme kulttuurien keskinäistä ymmärrystä. Näin rauhanliikkeen asia on ainakin minulle jo lapsuudesta saakka opetettu - rauhantyötä harjoittaneessa perheessä.
Jo vuosia jatkuneen piinaavan hiljaiselon ja samalla myös useiden lännen sotilaallisten agressioiden jälkeen (mm. Libya, Syyria, Mali, Gaza...) Suomen rauhanjärjestöt ovat nyt yhdessä järjestämässä Ukrainan kriisin eskaloitumisen johdosta mielenosoitusta ''Rauhan ja kansainvälisen oikeuden puolesta''. Mukana ovat kaikki järjestöt: Rauhanliitto, Rauhanpuolustajat, Suomen Kristillinen Rauhanliike ja Sadankomitea. 
Mutta kutsu mielenosoitukseen onkin ollut kerrassaan järkyttävä läimäys vasten rauhanpuolustajan kasvoja. Mielenosoituksen paikoiksi on keskiviikkona 26.3. ilmoitettu - Ukrainan lähetystö - jo kukonlaulun aikaan eli klo 07:30 ja sitten - Venäjän lähetystö - sopivasti työpäivän päätteeksi ja ennen iltauutisia klo 16:30. 
Voimme jo järjestelyjenkin perusteella odottaa, ettei puoli kahdeksalta aamulla tulla näkemään montaa ihmistä Ukrainan lähetystöllä ja panokset keskitetään korostetusti näissä toisistaan irroitettuissa tilaisuuksissa - myös alleviivatusti - Venäjää vastaan.
Kyseessä on selvästi agressiivinen ja koordinoitu poliittinen masinointi, johon hyödynnetään läntisten esikuvien mukaisesti Suomen NGO-järjestöjä (ei-valtiollisia toimijoita).

Näin härskiin mielipiteen ohjaukseen suomalaiset eivät olekaan vielä tottuneet: 

Valmisteilla on nähtävästi sotapoliittista agendaa tukeva propagandaisku - mediamiekkari - jo muutenkin ylikuumentuneen Venäjän vastaisen kampanjan tarpeisiin. Odottaisin jo esikuviensa mukaisesti iltapäivään enemmän toimittajia kuin varsinaisia mielenosoittajia: Nato-agendaan on sentään kytketty jopa "rauhanjärjestöt".
Jotain vastaan on aina jonkun puolesta, eikös totta?

Miksi Venäjä, miksei USA, EU tai Nato?
Haluaisinkin nyt tietää, että mihin Venäjä sitten on hyökännyt Ukrainassa eskaloidun kriisin aikana? Siis oikeasti, minne? Tai mihin Venäjä olisi edes uhannut hyökätä? Väitöksiä me olemme kuulleet lännen valtamedioista lähes päivittäin, mutta turhaan me olemme yrittäneet löytää kiistatonta näyttöä siitä, että Venäjän armeija olisi hyökännyt, tai olisi edes hyökkäämässä mihinkään. Propagandaa me olemme tästä kuulleet ja suoranaisia valheita, mutta missä ovat faktat?
On selvää, että Venäjälle avoimesti vihamielisen hallinnon ja sen johtaman valtion ympärillä vahvistetaan nyt puolustusta. Tiedämme Ukrainan siirtävän sotavoimiaan jo sarjassaan toisen mobilisaation saattamana kohti Venäjän rajoja. Mikäpä maa ei vastaavassa tilanteessa toimisi aivan samoin?
Mielenosoitus järjestetään myös "kansainvälisen oikeuden puolesta" ja koska mieltä aiotaan osoittaa Venäjän lähetystön edustalla, tällä ilmeisesti pyritään viestittämään, että Venäjä olisi rikkonut kansainvälisiä lakeja tukemalla demokraattista prosessia Krimin niemimaalla? Mutta entä sitten lännen tukema Kosovon itsenäistyminen?
Tosiasia on, että ainoa osapuoli, joka on kansainvälisen lainsäädännön suomalaisten asiantuntijoiden mukaan rikkonut lakia ja samalla Suomen perustuslakia, on EU ja Suomen hallitus, ei suinkaan Venäjä!
On muistettava, että yksipuolisesti julistetut pakotteet ovat kansainvälisen lain mukaan sotatoimia. Ja sotatoimia me olemme nähneet kiihdytettävän - lännen toimesta. Eikö kansainvälistä oikeutta pitäisi vaatia siellä, jossa sitä on rikottu?
Kertokaapa rauhanjärjestöjen edustajat myös, että mitä ovat Naton sotilaalliset keskitykset ja kiihtyneet sotaharjoitukset Ukrainan lähialueilla? Mihin tavoitteeseen länsi keskittää nyt joukkojaan ja miksi? Miksei mielenosoitusta siis järjestetä Yhdysvaltain lähetystöllä? Dokumentoidusti tiedämme, että juuri Yhdysvallat, EU ja Nato ovat olleet aktiivisia Ukrainan kriisissä. Vai väitättekö, ettei aktivistit tietäisi tasan tarkkaan totuutta lännen agendan ulkopuolelta?
Onkin yksinkertaisesti törkeää kutsua ihmisiä osoittamaan mieltä Venäjää vastaan. Se on täysin anteeksiantamaton petos itseään koko rauhanliikettä ja sen perusajatuksia vastaan. Tuntuu siltä, ettäOrwellin varoittavat ennustukset poliisivaltiosta olisivat jo viimeistäkin piirtoa myöten käymässä toteen. 
Ukrainan lähetystön edustan miekkarin poliittinen viesti on sekava. Siis eikö ukrainalaiset ole kaikkein eniten kärsineet? Tiedämme, että aseettomia mielenosoittajia sala-ammuttiin propagandatarkoituksessa Kiovassa uuden hallinnon käskystä, mutta lännen valtamedian vaiettua asiasta, siitä ei ole käyty keskustelua. Vai haetaanko nyt jopa jonkinlaisia tukevia mielenilmauksia ääriaineksista koostuvan jaepädemokraattisesti Kiovan parlamentissa työskentelevän juntan edustajille?

Miksei  miekkarille valittu puolueetonta maaperää, vaikka symbolisestikin paljon sopivammalta paikalta?

Suosittelen: "Boikotoikaa!"
Olisin varmasti sieluni kyllyydestä tukenut Verkkomediassa mielenosoitusta rauhan puolesta jos mielenosoitus olisi ollut symbolisesti oikeassa paikassaan - puolueettomalla vyöhykkeellä - joka ei jo sijaintinsa perusteella olisi automaattisesti ketään vastaan tai kenenkään puolesta. Nyt kehotankin todellisia rauhanystäviä boikotoimaan liikehdintää, jota aiotaan odotettavasti televisioida vastoin hyviäkin tarkoituksia vain lännen sotapropagandan tarkoituksiin.
Henkilökohtaisesti olisin valinnut sodanvastaisen mielenosoituksen paikaksi tällä kertaa Kolmen Sepän Patsaan, joka symboliikaltaan kuvaisi nähdäkseni parhaiten tilannetta Ukrainassa - kuinka edessämme on ukrainalaisten kohtalolla käytävä kolmen ja sitä useamman osapuolen eskalaatio, joka uhkaa meitä kaikkia.
Kun presidenti Obama ehti jo julistamaan sotatoimet Syyriaa vastaan viime vuoden elokuussa ja Naton sotakone oli rasvattu pommittamaan jälleen seuraava suvereeni valtio ja sen laillinen hallinto, fabrikoidun false flag valehyökkäyksen perusteella, nämä rauhanjärjestöt eivät tehneet silloin elettäkään. 
Verkkomedia järjesti eduskuntatalolle mielenosoituksen Syyrian sotaa vastaan, joka keräsi satoja ihmisiä vastustamaan lännen interventiota. Mutta yksikään nyt aktiiviseksi ryhtyneistä rauhanjärjestöistä ei edes vaivautunut paikalle kertomaan terveisiään. En siis ole katkera kokemuksista, mutta realisti siinä mitä puhun.
Kun eduskuntatalon rappusille nousi rohkea syyrialaisäiti ja lausui mikrofoniin itkien hätäänsä kansansa puolesta ja samalla amerikkalainen ystäväni osallistui liikuttuneena tilanteeseen, me kaikki halasimme toistemme sieluja - tuntematta vihaa tai vastustusta toisiamme kohtaan. Yhdessä me laskimme mielenosoituksen jälkeen kynttilät Rauhanpatsaalle ja hiljennyimme miljoonien syyrialaisten puolesta, jotka ovat joutuneet lännen tukeman vallankaappausyrityksen kohteeksi ja uhreiksi.
Toistan loppuun vielä kerran todellisen rauhanpuolustajan Yrjö Kallisen edelleen ajankohtaisen ajatuksen: "Harvat ihmisistä haluaa sotaa, mutta useimmat kannattavat asioita, jotka johtavat sotaan". Tätä opettavaista ajatusta olisi jokaisen rauhaa rakastavan nyt tarkoin mietittävä. 

Janus Putkonen

Kunnioittaen suuren pasifistin, entisen puolustusministerimme ja kuolemaan tuomitun Yrjö Kallisenmuistoa: 

Lue myös: 

Lännen hegemonia vai idän multipolarismi - miksi me taistelemme?

Mitä ''väriä'' vastaan meidät määrätään nyt taistelemaan ja minkä ''värin'' puolesta? Suomi on liitetty Venäjän vastaiseen rintamaan ja EU:n julistettua pakotteensa, entistä vaarallisemmin. Kyse on idän ja lännen valtaliittoja hallitsevista ideologioista - väreistä, jotka on meidän on tunnistettava tietääksemme, miksi me taistelemme.
18.3.2014, Verkkomedia.org

Ei kommentteja: