Sivut

torstai 21. elokuuta 2014

Yhdysvallat jälleen Ukrainan sotatoimien taustalla - voiko neljäs kerta olla sattumaa?

Maanantaina vain tunteja ennen Ukrainan presidentin julistettua jälleen sotatoimet käyntiin Itä-Ukrainassa, Valkoinen talo ilmoitti tukevansa sotatoimia ja USA:n Euroopan komentaja vaati NATO:n sotilaallisia keskityksiä ''vastaamaan Venäjän luomaan uhkaan'' - myös Ukrainassa.
Pääkirjoitus: Janus Putkonen, päätoimittaja
2.7.2014, Verkkomedia.org
Päivitys 2.7. klo 21:43Lue myös pääkirjoituksessa esitettyjä epäilyksiä voimakkaasti vahvistava uutinen (2.7.2014):

Yhdysvallat taas Ukrainan sotatoimien taustalla
Yhdysvaltojen hallinnon ja Valkoisen talon kädenjälki näkyy jälleen kerran vahvana Ukrainan sotilaallisen konfliktin eskaloitumisen taustalla. Kyseessä onkin jo neljäs kerta vain kuukausien aikana kun Valkoinen talo on ottanut Kiovan hallinnon väkivaltaisia ratkaisuja tukevan tai niitä suoranaisesti käyntiin määränneen roolin.
Tiedotusvälineille tarjoillaan kuvaa sotaa kiihkoavasta Ukrainan kansasta, joka vaati sunnuntaina poikkeustilaa Itä-Ukrainaan Maidanin mielenosoituksessa ja tiistaina puolueet toistivat vaatimuksenUkrainan parlamentissa. Tämä antaisi Kiovan sotavoimille rajattomat voimankäyttöoikeudet siviilikohteita vastaan ilman pelkoa oikeudellisista seuraamuksista. Venäjä onkin jo esittänyt Ukrainan aikeista erityisen huolestuneisuutensa.
Ukrainan mediat ovat maata hallitsevien oligarkkien omistuksessa ja varmasti jatkuvalla masinoinnilla sotakiihkoa on saatu aikaan ukrainalaisten keskuuteen. Mutta voimmeko syyttää heitä siitä? Aivan samaa sotakiihkoa lietsottu niin itäukrainalaisia kuin venäläisiäkin vastaan lännen korporaatioiden välityksellä. Sodan ensimmäinen uhri on totuus, mutta sotasyyllisyyksiä ei paraskaan propaganda poista.
Yhdysvaltojen osuus helmikuun vallankaappauksen masinoinnissa on tärkeä lukunsa ja tapahtumat, jotka liittävät dokumentoidusti Yhdysvaltojen hallinnon suoraan Ukrainan nykytilanteeseen - tapahtumiin ennen sotilaallisen Itä-Ukrainan konfliktin käynnistämistä - ovat oleellinen osa kokonaisuutta, jotka tulee jokaisen ymmärtää käsiteltävän aiheen pohjaksi. Ilman menneisyyttä ei ole nykyisyyttä.
Itä-Ukrainan sotilaallisessa konfliktissa kuluneen 2,5 kuukauden aikana, siis Kiovassa maaliskuiun alussa Oikeisto Sektorin militanteista pikakoulutetun kansalliskaartin, sekä kirjavasta palkkasotilasta - niin ukrainalaisista kuin ulkomaalaisista -muodostetun eri aselajien osaston Itä-Ukrainan hyökkäyksen vaiheissa on ollut neljä poliittisesti merkittävää käännekohtaa.
Dokumentoitu Itä-Ukrainan aseellisen konfliktin time-line:

1. Itä-Ukrainan sotilaallisten "erikoisoperaatioiden" käynnistäminen presidentti Turchinovinmääräyksellä 13.4. 
2. Sotatoimien keskeyttäminen ja niiden käynnistäminen uudelleen pääsiäisenä 23.4.
3. Kaikkien aselajien suurhyökkäyksen käynnistäminen 2.6.
4. Reilun viikon mittainen "tulitauko" ja sotilasoperaatioiden jatkaminen presidenttiPoroshenkon määräyksellä 30.6.  

Lue myös:

 

USA jälleen kerran - voiko neljäs kerta olla sattumaa? 
Kun Kiovassa vallan helmikuussa kaapannut hallinto määräsi ensimmäisen kerran tatuttamaan Itä-Ukrainassa puhjenneet mielenosoitukset asevoimillaan huhtikuun puolivälissä, silloisen presidentiksi nimetyn Olexander Turchinovin johtamissa Ukrainan kansallisen turvallisuusneuvoston kokouksissa oli mukana CIA:n komentaja John Brennan. Hänen läsnäolonsa herättikin voimakkaita reaktioita Venäjän johdossa.
Kun vakavasti epäonnistuneet sotilasoperaatiot keskeytettiin paria viikkoa myöhemmin pääsiäisen alla,ne määrättiin uudestaan käyntiin heti pääsiäisen jälkeen samana päivänä kun Kiovassa korkeimman johdon kokouksissa istui USA:n varapresidentti Joe Biden, joka takasikin Yhdysvaltojen varauksettoman tuen Kiovan sotatoimille Itä-Ukrainassa. Vain muutama päivä hänen vierailunsa jälkeen Bidenin poikaHunter Biden nimitettiin juuri sen öljy-yhtiön hallitukseen, jolla on oikeudet Itä-Ukrainan luonnonvaroihin.
Ukrainassa järjestettyjen presidentinvaalien jälkeen 2.6. Kiovan joukkojen hyökkäyksiä tukemaan määrättiin kaikki aselajit, ja niin käynnistyi todellinen suurhyökkäys itsenäistyneiden Donetskin ja Luhanskin alueilla länsimedian kattavan uutispimennon takana. Kun mm. Ukrainan armeijan ilmavoimat ja raketinheittimet liittyivät siviilikohteiden pommittamiseen, Kiovassa vieraili Yhdysvaltain korkeimman johdon delegaatio, jota johti USA:n varapuolustusministeri Derek Chollet. Yhdysvallat ilmoitti jälleen lisäävänsä sotilaallista tukeaan Kiovalle.
Lisähuomiona todettakoon, että juuri ennen Kiovan joukkojen suurhyökkäyksen alkamista tasan kuukausi sitten USA lisäsi taloudellista ja materiaalista tukeaan Ukrainan sotatoimille. Operaatioissa mukana oleville sotilaille myönnettiin toukokuun lopussa "motivaationsa parantamiseksi" 16-kertainen palkankorotus. Vain muutamaa päivää myöhemmin alkoikin sitten todistamamme kaikkien aselajien suurhyökkäys.
Kun Ukrainan presidentti Petro Poroshenko julisti sotatoimet 30.6. jatkumaan jälleen täydellä voimallaan, vain tunteja ennen hänen ilmoitusta Valkoinen talo sanoi tukevansa Poroshenkoa mikäli hän päättää lopettaa tulitauon. Samoin USA:n Euroopan joukkojen komentaja kenraali Philip Breedlovevaati samaan aikaan, siis vain tunteja ennen hyökkäysten jatkamista, lännen sotilasliittoa käynnistämään sotilaalliset keskityksensä tukeakseen Ukrainaa "Venäjää vastaan". Myös Valkoinen talo perusteli tukeaan Ukrainan sotatoimille väitöksillään "Venäjän osallisuudesta".
Meidän onkin nyt kysyttävä, voisiko jo neljästi, aina konfliktin poliittisessa käännekohdassa vain parin kuukauden aikana, olla enää sattumaa? Vai alkaako todisteaineisto Ukrainan tapahtumista olla niin kiistatonta, että voimme sanoa jo turvallisin mielin, että Yhdysvallat on Ukrainassa sotaa käyvä osapuoli?
Kun kysymme miksi sota itäukrainalaista venäjänkielistä kansanosaa vastaan, kaikki dokumentointi viittaisi siihen tosiasiaan, että sotaa Itä-Ukrainassa käydään, jotta Venäjä sadaan käyttämään sotilasvoimaansa naapurimaassaan. Kyse on siis valtavasta sotilaallisesta provokaatiosta, jolla koko Eurooppa halutaan suistaa sodan kynnykselle, ja kenties sen ylikin. Siihen viittaavat Washingtonista kuullut korkeimman tason lausunnotkin - jälleen kerran.

Tiistaina 1.7. Kiovan tykistö käänsi piippunsa Kramatorskin asuinalueille: 

USA vaatii NATO-voimia "Ukrainan tueksi Venäjää vastaan"
Yhdysvaltain Euroopan NATO-komentaja Philp M. Breedloven haastattelu vain tunteja ennen Ukrainan uusinta hyökkäysjulistusta ei jätäkään meille mitään epäselvyyttä siihen mihin Washington Itä-Ukrainan konfliktilla tähtää ja millä perusteilla. Breedloven mukaan Yhdysvallat tulee lähettämään joukkojaan "auttaakseen vastaamaan Venäjän agressioon Ukrainassa".
McClatchy uutisoi Breedloven haastettelun, jossa hän sanoi, että "On erittäin merkittävä aika Euroopassa, ehkä eniten sitten Kylmän sodan jälkeen, erityisesti, koska Venäjä on aiheuttanut viimeisimmät muutokset".
"Tässä operaatiossa me tulemme jatkamaan sen pysyvän sitoumuksemme määrää kollektiivisessa NATO:n turvallisuudessa ja pyhittäytymisellemme taataksemme rauhan ja vakauden alueella, erityisesti Venäjän Ukrainan intervention valossa", neljän tähden amerikkalaiskenraali sanoi.
Breedlove väittää, että Venäjä olisi toimittanut "separatisteille" ilmatorjuntaa, panssareita, miehistönkuljetusvaunuja ja muuta raskasta aseistusta. Hänen mukaansa on erittäin todennäköistä, että Venäjän toimittamaa ilmatorjuntaa olisi käytetty Ukrainan suuren kuljetuskoneen alasampumisessa kesäkuun 14. päivä.
"Venäjän ei-tavanomaiset joukot ovat erittäin aktiivisia Itä-Ukrainassa", hän väitti. "Venäjän tukemat joukot ovat aktiivisia Itä-Ukrainassa ja Venäjä rahoittaa voimakkaasti Itä-Ukrainan tapahtumia", hän lisäsi. Breedlove ei esittänyt mitään todisteita kovien väitöstensä tueksi.
Valkoinen talo on täysin samoilla linjoilla. Vain tunteja ennen Poroshenkon julistusta maanantaina tiedottaja Jen Psaki sanoi toimittajille, että Washington tukee Poroshenkoa mikäli hän käynnistää sotatoimet uudestaan Itä-Ukrainassa.
"Vaatii kaksi saadakseen tulitauon, ja sieltä tulee edelleen raportteja taistelijoista, jotka ylittävät rajan Venäjältä ja Venäjän tukemista separatisteista, jotka hyökkäilevät Ukrainan hallinnon asemiin. Siellä on edelleen joukkoja rajalla. Siellä on edelleen aseistettuja militantteja Ukrainassa, jotka luovat uhan Ukrainan kansalle", Psaki sanoi esittämättä mitään todisteita väitteiden tueksi. 

Lännen väitökset vailla tukevaa dokumentointia
Koko Ukrainan kriisin ajan olemme saaneet kuulla päivästä toiseen länsimediasta ja lännen poliitikkojen puheista Venäjän-vastaisia väitöksiä. Siis pelkkiä vihaa lietsovia sanoja. Ainakin minua on kiinnostanut totuuden nimessä myös perusteet näille väitöksille. Mutta tauotta jatkuneen ja päivittäisen tilanneuutisoinnin jälkeen lännen esittämä väite "Venäjän masinoimasta sisällissodasta Itä-Ukrainassa" ei ole millään tapaa uskottava. Väite on silkkaa valhetta. Piste.
Väittää voi toki aina mitä tahansa, mutta mitään kunnollista ja pitävää ei ole esittää - ei paljastuksia, ei dokumentaatiota, ei materiaalia - joka pätisi vaikkapa oikeudessa tai joka minun olisi tapahtumissa puhuessani toistuvasti myönnettävä. Kuten sanottua, jos lännellä olisi todisteita väitöstensä tueksi, tämä aineisto varmasti tuotaisiin esiin jokaisessa länsimedian Venäjän-vastaisessa Ukraina-uutisoinnissa. 
Näin ollen, vaikka koko hulluudessaan, Ukrainan vaarallinen sisällissota, Venäjän vastainen provokaatio Itä-Ukrainassa, jatkuu ainoastaan illuusion voimalla ja vain heikkojen sanojen varassa, joka voikin onnistua ainoastaan lännen uutismedioiden tarjoaman poliittisen yhteistyön tuella. Propagandan määrää on monen auktoriteetti-uskovaisen kansalaisen vaikea uskoa todeksi. Kaikki Ukrainasta länsimaalaisille kerrottu on ollut, ja todennäköisesti tulee olemaan, pelkkää valhetta.
Jos lännen uutistoimistot alkaisivat kertomaan siitä mitä Itä-Ukrainan konfliktista tiedetään, ei mitä väitetään, kuulisimme dokumentaatioita mm. panssarivoimien hyökkäyksistä kaupunkeihin, länsimaisista palkkasotilaista ja yksityisarmeijoista, joukkojen aseellisesta ja taloudellisesta varustamisesta lännen toimesta, kiellettyjen aseiden ja asejärjestelmien käyttämisestä, jatkuvista äärioikeisto-militanttien sotarikoksista, siviilien ilmapommittamisesta... - Kiovan ja lännen toimesta. Mutta näitäkään uutisia sinun ei ole haluttu tietävän, ja sitä kutsutaan vaikenemisen propagandaksi.

Fakta: Illuusiot sortuisivat jo vuorokaudessa ja koko Naton itälaajentumis-operaatiolta olisi pohja poissa jos asioista alettaisiin keskustelemaan länsimediassa niiden oikeilla nimillä - väitösten sijasta dokumentaatioiden pohjalta. Kuvassa Amerikkalaiset Hummer-sotilasajoneuvot kuljettavat Kiovan palkkasotilaita hyökkäykseen Itä-Ukrainassa. Ainakin kaksi hummereista on tuhottu.

En ole kateellinen enkä katkera, koska valheen luomassa epätietoisuudessa on varmasti hirveä elää ja olenkin monesti miettinyt, mihin on kadonnut suomalaisten tomittajien ja toimitusten esimiesten etiikkka ja moraali? Sitä ihmettelen joka päivä uutiskoosteita laatiessani.
Vaikka Verkkomediaa usein parjataan uutisoinnistaan: "puhtaalla omalla tunnolla kestää mitä vain". Ymmärrän, että kaikista korporaatiomedioista toistettua valhetta on vaikea ymmärtää pelkäksi propagandaksi, mutta juuri sitä tarjoillaan kun tyydytään vain tiedottamaan intressipiirien esittämiä väitöksiä. Totuus vaatii kysymyksiä.
Todisteettomat väitökset ovat olleet tuskallisia erityisesti Yhdysvalloille, jonka ulkoministeri John Kerryvaati vain paria päivää ennen Petro Poroshenkon virkaanastujaisia 6.6. häntä toimittamaan lännelle todisteita Venäjän osallisuudesta Itä-Ukrainan konfliktissa. Ilmeisesti Washington on luottanut, että "kyllä se Moskova tekee kuten hekin tekevät" ja olisi vain ajan kysymys milloin siitä saadaan todisteet.
Kuitenkaan, tähän päivään mennessä todisteita Venäjän osallisuudesta konfliktiin ei ole esitetty, vaikka niitä on vaadittu.
Sen minkä Jen Psaki Valkoisessa talossa jätti maanantaina kylmästi mainitsematta on, että samana päivänä Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti Venäjän valmiuden päästää Ety-järjestön ja Ukrainan tarkkailijat raja-asemilleen toteamaan, ettei Venäjä salli laittomia rajanylityksiä alueeltaan. Mutta nämäkin konkreettiset tarjoukset luottamuksen rakentamiseksi sivuutettiin lännessä. Miksi edes lähdemme olettamuksesta että Moskovalla olisi mitään osuutta tapahtumiin Itä-Ukrainan konfliktissa? Vain koska meille on väitetty niin.
Kremlin tiedottaja Dmitry Peshkov muistuttikin tiistaina, ettei Venäjä ole osapuoli Itä-Ukrainan konfliktissa, joten Venäjän vaikutuskykyä aluejoukkojen toimintaan ei pidä lähteä liioittelemaan. "Venäjä ei ole osapuoli vastakkainasettelussa, kyse on Ukrainan sisäisestä konfliktista. Moskova ei voi sanoa aluejoukoille mitä heidän tulisi tehdä ja miten. Se voi vedota aluejoukkoihin ja käyttää olemassa olevaa vaikutuskykyään", Peshkov sanoi.
Ukrainan entinen presidentti Turchinov onkin vastikään myöntänyt, että Ukrainan tiedustelupalvelun viranomaisten antamat tiedot helmikuun vallankaappauksen jälkeen Venäjän toimista Ukrainassa ovat olleet systemaattista valehtelua. Oleellinen kysymys on, kuka siis johtaa Ukrainan tiedustelupalvelua ja syöttää näitä Venäjän-vastaisia valheitaan mm. Ukrainan hallinnollle ja samalla lännen tiedotusvälineille? Miksi uskoisimme mitään mitä Ukrainan kautta Venäjästä väitetään?
Monet retostelevat Suomessa pelkän YLE:n levittämän valheellisen uutistulkinnan varassa, siis kaiken levitetyn propagandan jälkeen, että "todistettiinhan se Venäjän osallisuus lopulta Krimin tapahtumissakin" - eikä muuten todistettu.
  
Kiovan joukkojen raskasta raketinheittimistöä Karachun-vuorella piiritetyn Slavianskin kaupungin laidalla. Näillä järjestelmillä ei ammuta tarkkoja laukauksia.

Ukrainan konfliktin karu todellisuus
Mietitäänpäs nyt kertaalleen. Tiesitkö sinä, että "Washingtonin valinnan" - presidentti Petro Poroshenkon oikea nimi on Peter Walzman, ja että hän on ukrainanjuutalainen, ja tienannut valtavan omaisuutensa pesämunat mm. järjestäytyneellä rikollisuudella? Tiesitkö, että Wikileaks-paljastukset ovat liittäneet hänet tiiviisti CIA:n toimintaan ja että hän edelleen tapaa CIA:n johtoa myös presidentin tehtävissään? Monet eivät tiedä sitäkään, koska länsimedia vaikenee totuuksista.
Tiesitkö, että toinen maan vaikutusvaltaisin ukrainanjuutalainen oligarkki Igor Kolomoiski, joka omistaaa mm. Ukrainan suurimman pankin ja rahoittaa ns. kansalliskaartin Donetkskissa ja Luhanskissa? Aiemmin helmikuussa Kolomoiski rahoitti ääriainekset Maidanilla ja kannattaakin kysyä, miksi heti vallankaappauksen jälkeen ensimmäisenä asetettiin voimaan kielilaki, joka heikensi itäukrainalaisten oikeuksia? Ja tämän jälkeen muodostettiin kansalliskaarti "turvaamaan järjestystä".
Kolomoiskilla on suuria yritysintressejä Itä-Ukrainan teollistuneella alueella ja hänen epäillään nettoavan suuria summia alueellisella sisällissodalla. Tiesitkö, että juuri "hänen armeijansa" ei noudattanut Poroshenkon ehdottamaa tulitaukoa ja mm. tykistöt jatkoivat Donetskin kaupunkien moukaroimista tulitauosta välittämättä? Venäjä on jo etsintäkuuluttanut Kolomoiskin sekä hänen agendaansa ajavan sisäministeri Arsen Avakovin sotarikoksista Ukrainassa.
Karu totuus Ukrainasta siis on, että se mitä lännelle on myyty "Ukrainan uutena demokratiana" on todellisuudessa kahden vaikutusvaltaisimman ukrainanjuutalaisen, Poroshenkon ja Kolomoiskin kahdenvälistä kauppaa, jossa ihmishengillä ei näytä olevan yksinkertaisesti mitään arvoa. Onko kysymyksellä johtavien herrojen juutalaisuudesta sitten jotain merkitystä? Mielestäni on, kun molemmat miehet tapattavat rahoillaan ja vaikutusvallallaan ukrainalaisia aamusta iltaan. 
Sisäministeri Arsen Avakov on siis Kolomoiskin tärkeä asiamies. Poroshenkon asioita hoitelee luottomiehenä pääministeri Yatsnyuk. Teurastaja Turchinov viihtyy puolestaan hänelle annetussa "sodanjohtajan roolissa" ja koordinoi oligarkkien yksityisarmeijoiden, viranomaisten sekä radikaalien oikeistoryhmittymien yhteistyötä.
Kenties muitakin merkittäviä asiamiehiä nousee vielä tapahtumien keskiöön, mutta toistaiseksi näiden kolmen asiamiehen osallisuus on sotarikoksissa Itä-Ukrainassa on kiistaton. Samaan aikaan todelliset sopan keittäjät, pankkiirimahdit, verhoutuvat kauas USA:n ja EU:n byrokratia-koneistojen - komissaarien selän taakse.
Ukrainan verinäytelmää ohjaillaan eri tiedustelupalvelujen kautta eikä Ukrainalla ole oikeastaan painoarvoa - kohteena on Venäjä, joka ei enää suostu globalistien saneluun päänäyttämöillä Lähi-idässä tai enää muuallakaan. Putin on siis "pettänyt Uuden Maailmanjärjestyksen hegemonia-tavoitteen" asettaessaan Venäjän kansalliset edut länsipankkiirien intressien yläpuolelle. Kuinka kauhistuttavaa?
EU näyttikin sotaisat kyntensä Poroshenkon toteutettua tärkeimmän tehtävän ja allekirjoitettuaan Ukrainan ja EU:n välisen assosiaatiosopimuksen. Euroopan komissio julisti perjantaina voimakkaan Venäjän-vastaisen uhkavaatimuksen ja antoi kolme lisäpäivää ns. "tulitauolle" Itä-Ukrainassa - maanantaihin saakka. Tämän jälkeen Poroshenkon tehtäväksi jäikin ainoastaan vetää tämä poliittinen näytelmä esitetyn uhkavaatimusten ja sodanjulistuksen keulakuvana.
Ehkä mielesi tekee vielä kysyä: "Mistä itäukrainalaiset sitten saavat aseensa ja varusteensa jos Venäjällä ei olekaan mitään roolia aluejoukkojen varustamisessa?" Riittääkö vastauksena sinull se, ettäaluejoukoilla on hallinnassaan Euroopan suurin asevarasto piiritetyn Slavianskin alueella? Pelkästään Itä-Ukrainaan varastoidut miljoonat aseet riittävät varmasti vielä pitkään ja veriseen sisällissotaan, jossa humanitaarinen katastrofi on tuntemamme todellisuus.
Luhanskin aluehallinto ilmoitti tiistaina, ettei tulitaukoa edes nähty ja Kiovan joukot olivat jatkaneet operaatioitaan tulitauosta välittämättä. Torjuntataistelut Kiovan joukkoja vastaan jatkuvat niin kauan kuin Kiovan joukkoja on kansanäänestyksessä itsenäistyneen tasavallan alueella. Luhanskin aluejohto on valmis neuvotteluihin kun Kiova on vetänyt joukkonsa alueeltaan. Sama vaatimus on esitetty myös Donetskista, joten seuraavaksi näemme varmuudella täysimittaisen sisällissodan, johon ainakaan muiden kansojen ei kannata osallistua - ainoastaan vaatia länsimaita ja oligarkkeja lopettamaan järjettömän ukrainalaisveren vuodattamisen.
Niin, ja kenties mikä on meille suomalaisille nyt tärkeintä: länsipankkiirien ajessa Suomea Naton syliin ja Venäjää vastaan, meidän on ymmärrettävä todellisuus tapahtumista mikäli Venäjä lopulta provosoituu ukrainanvenäläisten suruttomasta murhaamisesta. Meidän on nähtävä Nato-propagandan lävitse todelliset syyt siihen miksi Moskova muutti asennoitumistaan ja alkoi ottamaan osaa Itä-Ukrainan konfliktiin. Toistaiseksi sitä kun ei ole edes tapahtunut.

janus.putkonen@verkkomedia.org

Lue myös:

Ukrainan informaatiosota ja aseellisen konfliktin tausta

Pääkirjoitus: Janus Putkonen, päätoimittaja
20.6.2014, Verkkomedia.org
Artikkelissa käytetyt lähteet Verkkomedian uutisarkiston lisäksi:

Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)