Ukrainassa ei tule pelastaa abstrakteja periaatteita, vaan konkreettisia ihmisiä
Uusi presidentti Poroshenko määräsi muodostamaan humanitaarisen käytävän sekä evakuoimaan kansalaisia aseellisten yhteenottojen alueelta.
Huolimatta tämän päätöksen myöhästymisestä sitä on tervehdittävä. Mutta valitettavasti Poroshenkon päätös ei muuta kuitenkaan maassa valitsevaa kokonaistilannetta. Heti, kun maassa alkoi sisällissota, poliittiset vaikuttajat Kiovassa pitkälti menettivät tilanteen kontrollin. Mutta ovatko he myös menettäneet mahdollisuuden väkivallan lopettamiseksi Kaakkois- Ukrainassa? Olen vakuuttunut siitä, että eivät. Sisällissodan lopettamiseksi riittää määräys lopettaa ns. terrorisminvastainen operaatio.
Ymmärrän miten tätä ajatusta tulkitsevat ne ukrainalaiset, jolle on kallis maan yhtenäisyys. tiedostan, että tämä ajatus voidaan tulkita kehotukseksi antautua ja jättää hyvästit Donetskille ja Luhanskille. Mutta tämä tulkinta on täysin väärä. Tehokkain tapa palauttaa Ukraina yhtenäisyys, on lopettaa taistelut ja aloittaa neuvottelut. Mutta, kaikkein tehokkain tapa tuhota Ukrainan yhtenäisyys, on nykyisen politiikan jatkaminen.
Joka tunti, minuutti ja sekunti sota moninkertaisesti lisää keskinäistä kaunaa ja vuodatetun veren määrää, mukaan lukien siviiliuhrit. Ja mikä pahinta nämä uhrit eivät hyödytä ketään.
Miksi sitten Kaakkois-Ukrainassa edelleen vuodatetaan verta? Miksi siviilejä tapetaan? Ja lopuksi, miksi Yhdysvalloissa ja Euroopassa edelleen teeskennellään, että alueella käydään steriiliä sotaa, missä ainoastaan taistelijoita kuolee, mutta siviiliasukkaita ei?
Huolimatta tämän päätöksen myöhästymisestä sitä on tervehdittävä. Mutta valitettavasti Poroshenkon päätös ei muuta kuitenkaan maassa valitsevaa kokonaistilannetta. Heti, kun maassa alkoi sisällissota, poliittiset vaikuttajat Kiovassa pitkälti menettivät tilanteen kontrollin. Mutta ovatko he myös menettäneet mahdollisuuden väkivallan lopettamiseksi Kaakkois- Ukrainassa? Olen vakuuttunut siitä, että eivät. Sisällissodan lopettamiseksi riittää määräys lopettaa ns. terrorisminvastainen operaatio.
Ymmärrän miten tätä ajatusta tulkitsevat ne ukrainalaiset, jolle on kallis maan yhtenäisyys. tiedostan, että tämä ajatus voidaan tulkita kehotukseksi antautua ja jättää hyvästit Donetskille ja Luhanskille. Mutta tämä tulkinta on täysin väärä. Tehokkain tapa palauttaa Ukraina yhtenäisyys, on lopettaa taistelut ja aloittaa neuvottelut. Mutta, kaikkein tehokkain tapa tuhota Ukrainan yhtenäisyys, on nykyisen politiikan jatkaminen.
Joka tunti, minuutti ja sekunti sota moninkertaisesti lisää keskinäistä kaunaa ja vuodatetun veren määrää, mukaan lukien siviiliuhrit. Ja mikä pahinta nämä uhrit eivät hyödytä ketään.
Miksi sitten Kaakkois-Ukrainassa edelleen vuodatetaan verta? Miksi siviilejä tapetaan? Ja lopuksi, miksi Yhdysvalloissa ja Euroopassa edelleen teeskennellään, että alueella käydään steriiliä sotaa, missä ainoastaan taistelijoita kuolee, mutta siviiliasukkaita ei?
Minusta näyttää siltä, että kyseessä on väärin ymmärretyt periaatteet. Krimin Venäjään liittymisen hämmästyttämä länsimaailma on niin huolissaan Moskovaan vastustamisen välttämättömyydestä, että kieltäytyy näkemästä mitään muuta. Tämän tuloksena silmiemme edessä tapahtuu jotain syvästi virheellistä, kylmän poliittisen harkinnan ja puhtaasti moraaliselta kannalta otettuna.
Humanitaarisen käytävän muodostaminen siviilien evakuoimiseksi taistelualueilta Kaakkois-Ukrainassa, on tietenkin hieno asia. Mutta olisi monta kertaa hienompaa, jos tarve tällaiselle evakuoinnille oli hävinnyt, vihollisuuksien lopettamisen ansiosta.
Ukrainassa ei tule pelastaa abstrakteja periaatteita, vaan konkreettisia ihmisiä. Ihmisiä, jotka ovat elossa tänään, mutta voivat kohdata väkivaltaisen kuoleman huomenna tai ylihuomenna. On sääli, että länsimailla, jotka pitävät periaatteista puhumisesta, on toisenlainen näkemys.
Humanitaarisen käytävän muodostaminen siviilien evakuoimiseksi taistelualueilta Kaakkois-Ukrainassa, on tietenkin hieno asia. Mutta olisi monta kertaa hienompaa, jos tarve tällaiselle evakuoinnille oli hävinnyt, vihollisuuksien lopettamisen ansiosta.
Ukrainassa ei tule pelastaa abstrakteja periaatteita, vaan konkreettisia ihmisiä. Ihmisiä, jotka ovat elossa tänään, mutta voivat kohdata väkivaltaisen kuoleman huomenna tai ylihuomenna. On sääli, että länsimailla, jotka pitävät periaatteista puhumisesta, on toisenlainen näkemys.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti