Euroopassa ei uskota Venäjän taholta tulevan ohjusuhkaan, mutta tästä huolimatta sinne halutaan yhdysvaltalainen ohjuspuolustusjärjestelmä
© Flickr.com/mightyohm/cc-by-sa 3.0
Venäjä ei tänä vuonna osallistunut jokavuotiseen ohjuspuolustusjärjestelmien konferenssiin Mainzin kaupungissa Saksassa.
Onko dialogi mahdollista ilman Venäjää? Mitä Eurooppa itseasiassa pelkää? Venäjän Ääni keskusteli tästä ranskalaisen puolustus ja avaruus sekä ilmailuteollisuuden lehden päätoimittaja Giovanni de Brigantin kanssa.
Olisi varmasti ollut parempi ratkaisu ottaa Venäjä mukaan näihin neuvotteluihin, kuin sen eristäminen. Se, ettei Venäjä saanut kutsua konferenssiin, on näkemykseni mukaan seuraamusta EU:n, Naton ja USA:n pakotteista. Nyt esitetään perusteita entistä kovimpien pakoteiden hyväksymiseksi Venäjää vastaan. Uskon ettei ole olemassa yhtenäistä näkemystä näiden pakotteiden tehokkuudesta.
Toisaalta Euroopassa ei käydä minkäänlaista keskustelua ohjuspuolustusjärjestelmistä. Eurooppa toimii ainoastaan yhdysvaltalaisten sotilaslaitteiden sijoituskohteena. Todellista keskustelua käydään Venäjän ja USA:n välillä. Mutta venäläisen osapuolen näkemyksen mukaan, USA halua lopettaa myös Venäjän kanssa käytävät neuvottelut ohjuspuolustusjärjestelmistä. Ilman näitä neuvotteluja Venäjän kanssa, USA:n on helpompaa sijoittaa ohjuspuolustusjärjestelmien osia sekä Eurooppaan että myös Aasiaan.
Tällaisissa konferensseissa ei pystytä vakavasti keskustelemaan ohjuspuolustusjärjestelmien ongelmista. On olemassa ryhmä maita, jotka ovat joko hankkineet tai itse valmistaneet ydinohjuksia. Nämä maat ovat Pakistan, Saudi-Arabia, Iran, Pohjois-Korea ja mahdollisesti myös Syyria ja Egypti. Euroopassa on kaksi ohjuspuolustushanketta. Ensimmäinen niistä on yhdysvaltalaisten ohjushävittäjien sijoittaminen Rotan sotilastukikohtaan Italiaan. Näistä aluksista pitäisi torjua lähestyvät ohjukset. Toinen projekti muodostuu ensisijassa yhdysvaltalaisista torjuntaohjuksista, joita sijoitetaan Romaniaan ja Puolaan. Kyseessä on sota-aluksiin tarkoitettu, nyt maalle sijoitettava järjestelmä (shipborne Aegis missile defense system ) .
Kun USA ilmoitti ensimmäisen kerran suunnitelmastaan sijoittaa ohjuspuolustusjärjestelmien osia Itä-Eurooppaan, maanosan yli vyöryi laaja vastamielenosoitusten aalto. Mielenosoituksia ei ollut ainoastaan Tshekissä ja Puolassa, jonne Washington suunnitteli eurooppalaisen järjestelmän sijoittamista, vaan myös Britanniassa, Italiassa ja Saksassa. Mutta niiden maiden hallitukset, joiden alueelle vuoteen 2018 mennessä järjestelmät aiotaan sijoittaa, kannattavat tätä ratkaisua.
En tiedä sellaista hallitusta, joka ei olisi tyytyväinen Naton tai USA:n rahoittaman ohjuspuolustusjärjestelmän sijoittamisesta maansa alueelle, koska Euroopassa ei ole omia ohjuspuolustusjärjestelmiä. Toisaalta tiedän, että Venäjä vastustaa näitä hankkeita. Mutta, Eurooppaa ei huolestuta Venäjä. Siellä ollaan enemmän huolestuneita Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan suunnalta tulevasta uhkasta. Lähi-idässä on suuri määrä ydintaistelukärkiä ja Euroopassa pelätään, että jonakin hetkenä ne muodostavat uhkan sille. En usko, että ohjuspuolustusjärjestelmillä haluttaisiin suojautua Venäjää vastaan. Jopa Ukrainan konfliktin päättymisen jälkeen, en usko, että olisi eurooppalaisia hallituksia, jotka vakavasti uskovat Venäjän taholta tulevaan uhkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti