Kuka haluaa provosoida Venäjän sotatoimiin Ukrainassa?
	Yhdysvallat pyrkii painostamaan Euroopan valtioita asettamaan pakotteita Venäjää vastaan. Syynä tähän on Barack Obaman hallinnon mukaan se, ettei Venäjä muka täytä Ukrainan kriisin liennyttämiseksi asetettuja vaatimuksia. Lähde: Rysslands Röst Toimittaja: Heikki Sipilä 18.7.2014, Verkkomedia.org Kuka haluaa provosoida Venäjän sotatoimiin Ukrainassa?  Kuinka oikeudenmukaisia nämä syytökset ovat ja mitkä ovat Venäjän Ukrainan politiikan todelliset päämäärät? Pakotteiden tiukentamiselle ei niiden vastustajien mukaan ei ole objektiivisia perusteita ja muistutetaan samalla, ettei Venäjä ole sekaantunut Ukrainan konfliktiin, vaan se on kehottanut osapuolia välittömään tulitaukoon ja neuvottelujen aloittamiseen. Asiasta kerrottiin mm. jokin aika sitten presidentti Vladimir Putinin tavatessa Saksan liittokansleri Angela Merkelin. Venäjän presidentin lehdistöpalvelu kertoi, että osapuolien mukaan Ukrainan tilanne pahenee ja todettiin, että on välttämätöntä aktivoida kiireesti kontaktiryhmän toiminta. Tapaamisessa valtionjohtajat huomauttivat, että on pikaisesti saatava aikaan tulitauko ja käynnistettävä käytännön toimet rauhan saavuttamiseksi. Ei ole salaisuus, että vielä muutamia viikkoja sitten monet länsimaiset tahot olettivat ja jopa toivoivat, että Venäjä sekaantuisi Ukrainan konfliktiin ja lähettäisi maan itäosaan joukkoja. Venäjä ei kuitenkaan halua tuoda joukkoja Ukrainan alueelle. Moskova toivoo, ettei lisää verenvuodatusta ja mahdollisesti jopa uuden täysimittaisen sodan syttymistä provosoitaisi keskellä Eurooppaa. On otettava lisäksi huomioon, että mielipidetutkimusten mukaan kaksi kolmasosaa Venäjän väestöstä vastustaa joukkojen lähettämistä Ukrainaan. Kiovan telatykistöä Kenelle olisi hyötyä tällaisesta sodasta? On selvää, ettei ainakaan Venäjälle eikä Donetskin ja Luhanskin siviiliväestölle eikä liioin myöskään Euroopalle. Mutta Washingtonin tavoitteita se voisi palvella. Se voisi antaa sotilaallistaloudellista tukea USA:n omalle kriisin kourissa kampailevalle taloudelle, riitauttaisi lopullisesti Venäjän ja EU:n väliset suhteet sekä vahingoittaisi Euroopan energiaturvallisuutta. Näin eurooppalaiset saataisiin riippuvaisiksi USA:n liuskekivikaasusta ja pakotettaisiin heidät avaamaan markkinat yhdysvaltalaisille tuotteille. Historialliset tekijät eivät myöskään ole perusteita Venäjän joukkojen tuomiselle Ukrainaan. Krim historiallisesti kuului Venäjälle tai sillä oli tässä mielessä erityinen asema, mutta tämä ei koske Ukrainan kaakkoisosaa. Objektiiviset erot Venäjän suhtautumisessa Krimin ja Itä-Ukrainan tilanteisiin toi esille Russia Today -kanavan haastattelussa Venäjän ulko- ja puolustuspolitiikan neuvoston puheenjohtaja Fjodor Lukjanov. "Venäjä antoi välittömästi ymmärtää, että Krimin kysymys ei kuulu poliittiseen kaupankäyntiin. Tämä kysymys on Moskovan kannalta ratkaistu, eikä se voi olla minkäänlaisten kansainvälisten neuvottelujen tai geopoliittisten myönnytysten kohteena. Mutta kysymys Ukrainan kaakkoisosan tilanteesta jää avoimeksi."  Rysslands röst / KOMINFORM Heikki Sipilä @ 18.7.2014 21:48
	Ote alkuperäisestä uutisesta: Vem vill dra Ryssland in i det ukrainska inbördeskriget?  USA envisas med att utöva påtryckning på europeiska stater för att få dem att ytterligare skärpa de ryssfientliga sanktionerna. Skälet är enligt Obama-administrationen ”Moskvas underlåtenhet att fylla kraven på nedtrappning av den ukrainska krisen”. Hur rättvisa är dessa anklagelser och vilka är de äkta målsättningarna med Rysslands politik i den ukrainska riktningen? Vår krönikör Pjotr Iskenderov fortsätter.