Sivut

torstai 31. heinäkuuta 2014

Kolmas maailmansota uhkaa lännen valmistautuessa sotilastoimiin Venäjää vastaan

Puheet uudesta Kylmästä sodasta kuulostavat vain paniikin hallinnalta, koska tilanne ei ole tänään verrattavissa toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan vaan molempia maailmansotia edeltäneisiin tapahtumiin. Järkyttävä tosiasia on, että lännen valtaliitto uhkaa meitä lähestyvällä maailmansodalla.
Toimittaja: Janus Putkonen
30.7.2014, Verkkomedia.org

Kolmas maailmansota uhkaa lännen valmistautuessa sotilastoimiin Venäjää vastaan
Kokeneen Suomen idänpolitiikan asiantuntijan ja suurlähettilään, Heikki Talvitien, varoitus kesäkuulta 2014 tulisi jokaisen ymmärtää, koska Suomen liittyminen Natoon sisältää erittäin suuria ja kasvavia riskejä: "Suuressa kriisissä me olisimme ensimmäinen kohde, sitä pitää välttää viimeiseen saakka. Miksi meidän pitäisi olla eteenpäin työnnetty tukikohta, joka pitää eliminoida?" 
Tämän raportin kuvitus on poimittu lännen propagandakoneistosta, joka on valjastettu kuvittamaan tänään Putin-demonisaatiolla lehtihyllyjä kautta koko valtaliiton alueen.
Venäjän presidentti Vladimir Putinin räikeä demonisointi ei eroa yhtään mitenkään ensimmäisessä maailmansodassa nähdystä Saksan keisarin tai toisessa maailmansodassa nähdystäHitlerin taikka Stalinin demonisoinnista. Näin ne maailmansodat on ennenkin lietsottu käyntiin. Tykit tarvitsevat jälleen ruokaa.
Vastaavan informaatiosodan demonisoinnin kohteeksi ovat joutuneet lännen valtaliiton muutkin vastustajat 2000-luvulla, kuten Saddam HusseinBashar al-AssadMuammar Gaddafi tai Osama bin Laden. Näin vaikutetaan massojen reaktioihin, jotta haluttu ratkaisu ongelmaan voidaan toteuttaa: Ongelma–Reaktio–Ratkaisu.
Suomessa lännen eliitin omistama ja sen intressejä (NATO-tavoitetta) palveleva propagandakone – hallintoneuvostojen johtamat valtamediat – ovat olleet jo jonkin aikaa yksituumaisella ylivaihteellaan Venäjää vastaan. Kaikki soraäänet on leimattu ja hiljennetty nopeasti. Tunnetut russofobit ovat Suomessakin julkisuuden valokeilassa.
Nähdäkseni informaatiosota käynnistettiin nykyiselleen Venäjän parlamenttivaaleissa 2011 ja sitä voimistettiin edelleen presidentinvaaleissa. Välissä propagandan liekkiä on kohennettu milloin homokysymyksillä, Pussy Rioteilla, Sini Saareloilla, olympia-korruptioilla ja millä tahansa väitteillä, jotka ovat palvelleet Venäjän ja varsinkin sen valtiojohdon demonisointia. Putinia kannattaa yli 80 % venäläisistä, mutta mitä sitten?
Samaan aikaan Venäjän turvallisuuspalvelu FSB on torpannut kaksin käsin maataan vastaan lietsottuja värivallankumous-yrityksiä. Ulkomailta käsin rahoitettujen kansalaisjärjestöjen (NGO) toiminnan rajoittaminen vuonna 2012 tuotti nopeasti tuloksia ja mm. USAID:n vetäytyminen esti poliittista epävakautusta onnistumasta. Tämä epäonnistuminen sai lännen eliitin sotilaallisille takajaloilleen Venäjää vastaan.  
Valtioterroria, provokaatioita, väitöksiä, syyllistämistä, vaikenemista ja loputtomasti Venäjän-vastaista propagandaa. Näin voidaan tiivistää liekkiinsä lietsottu informaatiosota samalla kun Yhdysvaltain korkein sotilasjohto kertoo suunnittelevansa sotilaallisia toimia Venäjää vastaan. Seuraamme siis erittäin vaarallista trendiä, jonka toimet ovat olleet kaukana kylmästä sodasta – kaikki viittaa täysimittaisen maailmansodan käynnistämiseen, joka palvelee lännen PNAC-hegemoniatavoitteita.


Yhdysvallat ja NATO valmistelevat sotilaallisia toimia Venäjää vastaan – avoimesti
Yhdysvaltain asevoimien komentaja kenraali Martin Dempsey kertoi 26.7. Pentagonin harkitsevan sotilaallisia vastauksia "Venäjän toimiin Ukrainassa". Hän kertoi suunnittelupöydälle nousseen sotilaallisia toimia, joita ei ole pidetty operaatiosuunnittelussa 20 vuoteen, koskien mm. tietoliikennettä ja meriyhteyksiä.
Kenraali Dempsey syytti Pentagonin sotaisista suunnitelmista Putinia ja väitti hänen tavoittelevan "Neuvostoliiton mahtia". Dempsey syytti Putinia siitä, että hän eskaloisi tapahtumia ja lietsoisi nationalismia, joka saattaa levitä koko Eurooppaan. Kenraali kertoi lännen sotaisista suunnitelmista globalistien Aspen Instituutissa.
Dempseyn sanoja ovat säestäneet todisteettomat USA:n valtionhallinnon syytökset ja väitökset kohti Venäjää mm. "vastuusta lennon MH17 alasampumisessa" ja "Venäjän tykistöiskuista kohti Ukrainaa" tai "raskaiden asejärjestelmien toimittamisesta Donetskin ja Luhanskin aluejoukoille". Millekään näistä länsimedian päivittäin toistamista syytöksistä ei ole esitetty todistemateriaalia ja kaikki mitä julkisuuteen on esitetty, on viitannut juuri päinvastaiseen todellisuuteen.
Käynnissä onkin lännen toimesta psykologisen sodankäynnin varsinaisia sotatoimia edeltävä aggression vaihe: sotapropaganda.
Lännen sotakoneen agressiiviset suunnitelmat vahvisti 24.7. Yhdysvaltain Euroopan asevoimien komentaja ja lukuisia Venäjän-vastaisia väitteitä pitkin kevättä ja kesää viljellyt kenraali Philip Breedlove. Hänen mukaansa nyt olisi aika varastoida Puolaan tarpeeksi aseita, ammuksia ja muuta varustusta, jotta suuret asevoimat voidaan keskittää Venäjää vastaan. Suuret sotavalmistelut ovat nousemassa pöydälle syyskuussa järjestettävässä NATO-kokouksessa.
USA:n suunnitelmissa on keskittää suuret sotavoimat useisiin Puolan tukikohtiin ja päätukikohdaksi suunnitellaan Stettinin alueella sijaitsevaa monikansallisten joukkojen tukikohtaa – NATO:n operaatioesikuntaa ja voimakeskittymää. Voimme nähdäkseni puhua uudesta "Sudenpesästä", jollainen perustettiin Puolaan Saksan toimesta operaatio Barbarossaa varten 1941.
NATO on aloittanut Itämeren ja Mustanmeren laivastokeskitykset sekä vahvistanut pitkin kevättä ja kesää 2014 Itä-Euroopan ilmavoimiaan. Tiedustelua on lisätty ja AWACS-koneet lentävät jo Venäjän rajoilla. Myös sotilasyksiköiden keskitykset Baltiaan ja Puolaan on aloitettu ja sotajoukkojen harjoitusohjelmia on jatkuvasti lisätty.
Näin toimitaan ennen sotilaallista hyökkäystä ja Venäjän kenraalit luonnollisesti alkavat samalla valmistautua lännen salamahyökkäysten torjuntaan.
Tämä tarkoittaisikin käytännössä kolmatta maailmansotaa, koska lännen valtaliiton hyökkäys Venäjälle olisi hyökkäys CSTO-sotilasliittoa vastaan, joka aktivoisi myös SCO- ja BRICS-liittolaisten vastatoimet. Ottaen huomioon nykyisen maailman turvallisuuspoliittisen rakenteen, samalla sekunnilla kun/jos länsijoukot avaavat tulen venäläisiä vastaan ainakin 60 maata on heti mukana tuhoisassa maailmansodassa.
Silloin ratkaisevat geopoliittiset välttämättömyydet, kuten suurlähettiläs Talvitie osuvasti varoitti. Suomen asema Itämeren ja Murmanskin laivaston läheisyydessä sekä Pietarin naapurissa antaa vahvan ja kolminkertaisen syyn Venäjän kenraaleille suorittaa tarvittaessa välitön Suomen uhan eliminointi kansallisessa vaaratilanteessa. Se tarkoittaa voimakkaita ennaltaehkäiseviä iskuja.
Tämä on huolestuttava tosiasia, mutta ymmärrettävä, kun otamme huomioon naapurimaamme elintärkeät intressit ja sen strategiset lainalaisuudet. Ja juuri siksi Suomi ei saa missään tilanteessa muodostaa uhkaa sotilaallisesti ylivoimaiselle Venäjälle, jonka se tekisi mm. sotilasliitto NATO:n jäsenmaana tai länsijoukkojen kauttakulkumaana. Mikään salainen NATO-sopimus ei ole nyt turvaksi vaan uhkaksi.
Asia on juuri kuten IPU:n puheenjohtaja Antti Pesonen on muistuttanut: "Meidän tulee nojata idänsuhteissa taitoon eikä voimaan". Eikä ole mitään valtiomiestaitoa lännen sotapropagandan lietsominen suomalaisten keskuuteen: Venäjän-viha ei ole isänmaallisuutta vaan isänmaan vaarantamista. Vai haluatko sinä todella sotaan Venäjää vastaan? On aika ajatella vastuullisesti.


Venäjä valmistautunut puolustamaan itsenäisyyttään
Jos Saksalla oli jokin yllätysmomentti tukenaan sen käynnistäessä hyökkäyksen Neuvostoliittoon 1941, mistään yllätyksestä emme voi puhua lännen valmistellessa hyökkäystään reilut 70 vuotta myöhemmin Venäjää vastaan. Päinvastoin, Venäjä on määrätietoisesti alkanut valmistautua maansa puolustamiseen jo vuosia sitten.
Yhdysvaltojen ja NATO:n agressiiviset aikeet Venäjää vastaan tulivat tietoisuuteemme vuonna 2007 kun Washington ajoi eteenpäin Moskovan voimakkaista vastalauseista huolimatta "ohjuspuolustusjärjestelmän" rakentamista Venäjän rajoille. Nimestään huolimatta kyseessä on puhtaasti hyökkäyksellinen järjestelmä.
Vuosia jatkuneiden tuloksettomien neuvotteluyritysten jälkeen Venäjällä olikin koossa jo riittävät todisteet siitä, että länsivalloilla tosiaan on käynnissä Venäjän-vastainen sotasuunnitelma, ja aikeet NATO:n itälaajentumisella ovat puhtaasti hyökkäyksellisiä. Seuraava haaste Moskovalla oli saattaa Venäjän aseteollisuus, rahoitussektori sekä Venäjän strategiset sektorit tukevasti maanpuolustuksen haasteita vastaavalle tasolle.
Tuolloin presidenttinä toiminut Dmitry Medvedev ilmoitti vihdoin kesällä 2011 mittavan Venäjän armeijan modernisaatio-ohjelman käynnistämisestä, joka on sittemmin kiihtynyt kaikilla maanpuolustuksen sektoreilla. Vuonna 2012 Medvedev varoitti lähestyvistä täysimittaisista sodista, joissa käytettäisiin myös ydinaseita.
Kykenemme näkemään asevarusteluun johtaneena aikana ja sen jälkeen Kremlin politiikassa kolme pääpainopistettä: omavaraisuus, Kiinan-suhteet ja diplomatia. 
Esimerkkinä varusteluohjelmasta mainittakoon, että tänä vuonna Venäjän ilmavoimille toimitetaan yli 260 modernia sotilaslentokonetta kun viime vuonna uusia lentokoneita toimitettiin noin 200 kappaletta. Sotilastekniikkaa tuntevat tietävät, että Venäjän aseteknologia on joissain asetyypeissä jopa täysin ylivoimainen läntisiin asejärjestelmiin verrattuna – varsinkin ohjuksissa. Lisäksi Venäjällä on käytössään lähes loputtomat resurssit valmistaa ja myös käyttää sotilastekniikkaa.
Venäjän jatkuvat sotaharjoitukset ja sotilaallinen voimistuminen kohtaamaan lännen asevoimat eivät ole saaneet länttä vaimentamaan vihamielisiä aikeitaan. Näin ollen mistään sotilaallisesta yllätyksestä ei voida puhua, ja Moskova on osoittanut olevansa täysin tietoinen siitä mihin sen on valmistauduttava kenties jo lähitulevaisuudessa mikäli se haluaa pitää kiinni kansallisesta itsemäärämisoikeudestaan – multipolarismista lännen hegemoniaa vastaan.
Samalla kun maailman kansalaisten huomio oli liimattuna Venäjän olympialaisiin helmikuussa ja kisojen myötä lietsottuun Venäjän-vastaiseen propagandaan, Kremlissä järjestettiin lähes huomaamatta sensaatiomainen hallituksen kokous, jossa pääministeri Medvedev antoi hallitukselle 6.2.2014 määräyksen valmistella Venäjän kaikkien valtiollisten ja strategisten toimintojen siirtämistä kauas Siperiaan!
Vastaavaa määräystä ei olekaan kuultu Moskovasta sitten Natsi-Saksan hyökkäyksen kohti Moskovaa vuonna 1941, jolloin Neuvostoliitto onnistui säilyttämään puolustuskykynsä hyödyntämällä valtavaa maapinta-alaansa. Määräys osoitti, ettei Moskovassa ole ollut harhaluuloja siitä mihin maanpuolustajien on oltava valmiita mikäli länsivallat vievät Venäjän-vastaista painostustaan yhä eteenpäin.
Tälle Medvedevin määräykselle saattoikin olla vain erityisen vakavat perusteet, jotka konkretisoituivatkin jo viikkojen kuluessa kun lännen masinoima aseistettu vallankaappaus Kiovassa alkoi heti olympialaisten päätyttyä. Samalla alkoi myös nykyinen Venäjän-vastaisen psykologisen operaation voimakkain vaihe. Länsimaat siis tarttuivat aseisiin itälaajentumisensa vauhdittamiseksi, sitoakseen Venäjän armeijan toimintakykyä ja provosoidakseen hyökkäysaikeitaan eteenpäin.
Sotilaallinen konflikti Venäjän ja lännen välillä oli syttyä jo vuosi sitten loppukesästä 2013 kun Syyriassa toteteutettiin vakava valtioterrori-isku kemiallisilla aseilla, joista heitettiin ilman todisteita syyllisyys Venäjän pitkäaikaisen strategisen liittolaisen – Assadin hallinnon ja maan armeijan – niskoille. Kuten Putin vastikään totesi, "ilman Kiinaa ja Venäjää Syyria olisi kokenut Libyan kohtalon". Venäjän sotilaalliset vastatoimet perustuivat Krimin niemimaalla sijaitsevaan Sevastopolin tukikohtaan, joka joutuikin seuraavaksi lännen agressioiden kohteeksi helmikuussa 2014.


Valtioterrori, propaganda ja provokaatiot Venäjää vastaan – Ukrainan kriisi
Vaikka Ukraina voidaan nähdä suorana jatkumona tapahtumista Lähi-idässä, sillä on myös oma asemansa Eurooppaan rantautetun hegemoniaa tavoittelevan politiikan näyttämönä. Kyse on erityisesti provokaatiosta, mutta toisaalta Ukraina on ollut toistaiseksi vain sarja epäonnistuneita geopoliittisia sotilaallisia suunnitelmia.
Venäjän laivastotukikohdan toimintaa Krimillä ei ole saatu lamautettua eikä Venäjää ole saatu provosoitua käyttämään sotilasvoimaansa Ukrainassa. Venäjän-vastaisuutta on kuitenkin onnistuttu kohottamaan.
Tapahtumat Ukrainassa ovat osoittaneet miten ällistyttävän voimakkaaksi voikaan mennä propaganda nykypäivänä. Natsi-Saksan propagandaministeri Joseph Goebbels voisi ottaa vain opikseen opetuslapsiensa psykologisista operaatioista ja siinä, miten kokonainen ylikansallinen julkisen sanan teollisuus saadaan toistamaan samoja ylhäältä syötettyjä valheita, niitä kyseenalaistamatta, jopa niitä itse viihteellistäen.
Varsinaisia uuden propagandan täsmäaseita ovat korruptoidut tai henkisesti mielisairaat "asiantuntijat", jotka totuutta halveksien suoltavat väitteitä ja syytöksiä – "analyysejään" – vahvistamaan lietsottuja poliittisia valheita. Kansalaiset on koulutettu uskomaan opettajia ja sen jälkeen opettajat palkataan kertomaan oppilailleen valheita. Kuvio onkin yksinkertaisuudessaan äärettömän tuhoava.
Vaikka kaikki aikajänteen faktat osoittavat länsivaltojen masinoineen Ukrainan vallankaappauksen, rahoittaneen äärimieliset agressiot ja lopulta sotatoimet sekä käyttäneen aikaansaatua alueellista epävakautusta strategisten tavoitteidensa tavoittamiseksi, siitä huolimatta – propagandan johdosta – enemmistö lännen kansalaisista näyttää olevan kykenemättömiä katsomaan tosiasioita ja tiedostamaan agressiivista mielipiteen ohjausta, jolla on havaittavissa vain yksi päätavoite: russofobian lietsominen.
Länsimedian strategia on tieteenlajina hasbaraa, joka toimii täydellä tehollaan niin todisteettomissa syytöksissä Venäjän osallisuudesta Ukrainan levottomuuksiin (vaihe 1), perustuslain vastaiseen vallankaappaukseen / Maidanin salamurhiin (vaihe 2), Krimin irtautumiseen Kiovan juntan alaisuudesta (vaihe 3) kuin lopulta Itä-Ukrainan alueiden itsenäistymisvaatimuksiin ja liittovaltiokehitykseen (vaihe 4).
Viimeisinä viikkoina olemme siirtyneet informaatiosodan agressiivisimmalle tasolle katsoessamme mielipiteitä vääristelevää propagandaa koskien uusimipia ja todisteettomia Washingtonin syytöksiä sekä väitöksiä muka "Venäjän toimista Ukrainassa". On muistettava, että propagandan luonteeseen kuuluu, että kun sitä harjoitetaan – siis lyödään – sen uhria syytetään siitä mitä harjoitetaan. Toistetaan, kuinka "Venäjän propaganda olisi sitä ja tätä", vaikka uhri miten edustaisi totuutta.
Tähän kaikkeen on pakote, joka johtuu Kiovan joukkojen kärsimistä valtavista sotilaallisista tappioista hyökkäyksessään Itä-Ukrainaan Slavianskin tilanteen purkauduttua 9.–11.7. Etelä-Donetskissa, jotka on pitänyt saada peitettyä hinnalla millä hyvänsä. Yhdysvallat johtaa dokumentoidusti tapahtumia hallitsemastaan Ukrainan turvallisuusneuvostosta käsin ja samalla se vaatii Euroopan liittolaisia seuraamaan rinnallaan kohti yhä uusia Euroopan vakautta uhkaavia katastrofeja.
Samaan aikaan Kiovan kaikkien aselajien hyökkäyksillä aiheuttamat sadat siviiliuhrit, äärimielisen kansalliskaartin rikokset, kiellettyjen aseiden käyttö siviilikohteita vastaan ja täydellinen piittaamattomuus omia kansalaisiaan kohtaan on yksinkertaisesti sivuutettu. Koko provokaatio on tehty, jotta Venäjä houkuteltaisiin sotatoimiin Itä-Ukrainassa, mutta Venäjä ei ole langennut ansaan. Siitä ei ole kunnon todisteita.
Tosiasiassa Ukrainan armeija ampui olemassa olevin todistein alas lennon MH17 ja tappoi 300 ihmistä. Kiova koettaakin tehdä tänään asevoimillaan kaikkensa, ettei kunnollista onnettomuustutkintaa pääsisi edes tapahtumaan. Kiova ryhtyi salaamaan tapahtunutta välittömästi malesialaiskoneen tuhouduttua 17.7., mutta koska lännen harjoittamat lukuisat valtioterrori-iskut tehdään palvelemaan propagandaa, kuten Syyriassa 2013 tai Yhdysvalloissa 2001, totuus ei kiinnosta länsimediaa. Niitä kiinnostaa tavoitteensa mukainen syyttely ja viihteellinen spekulaatio.
Venäjä kykeneekin tänään ainoastaan pyytämään Washingtonilta, ettei se estäisi kansainvälisten tarkkailijoiden toimia mm. Venäjän Ukrainan raja-alueella, jossa USA syyttää Moskovaa rajarikkomuksista. Etyj-järjestön pysyvä läsnäolo haittaisikin lännen propagandaa. Venäjän päädiplomaatti Lavrov päivittelee, kuinka länsimaat kieltäytyvät edes ehdottomasta poliittisia ratkaisuja Ukrainan tilanteeseen.
Matkustajakoneen alasampuminen ei eroa mitenkään esimerkiksi matkustajalaiva Lusitanian kohtalosta ennen Yhdysvaltojen liittymistä ensimmäiseen maailmansotaan. Eikä se eroa Mainilan laukauksista, joilla Neuvostoliitto perusteli valheellisesti ryhtymisensä Talvisotaan 1939. Valtioterrori on sääntö, ei poikkeus.
Tänään Donetskin ja Luhanskin aluehallinnon suurimpia huolia onkin se, että Kiova saattaa suorittaa lähiaikoina terrori-iskun hallitsemillaan alueilla aiheuttaen suuria siviiliuhreja ja syyttäen tapahtuneesta Itä-Ukrainan aluejoukkoja. Lännen tukema valtioterrori onkin erittäin vaarallinen uhka nykypäivän maailmassa – meille kaikille.


Talouspakotteet sodankäyntiä – edeltävät aseellista hyökkäystä
Jokaista avointa sotaa edeltää muutamia konkreettisia strategisia tapahtumia, jotka antavat meille selkeät merkit odotettavissa olevasta "poliitikan jatkamisesta voimakeinoin", siis avoimesta aseellisesta konfliktista:
 
1. Asevarustelu
2. Sotapropaganda
3. Taloussodankäynti
4. Valtioterrori ja epävakauttaminen

Kaikki näistä on ollut jo hyvän aikaa käynnissä lännen valtaliiton julistaessa Venäjän syylliseksi käytännössä kaikkeen mitä sitten tapahtuukaan – siis koska Putin.
Uhkakuvalla perustellaan asevarustelu, sotapropagandalla luodaan viholliskuva, valtioterrorilla lietsotaan vihaa ja epävakauttamisella annetaan edellytykset sotavoimien käytön laajentamiselle. Taloussodalla rajoitetaan toimintaedellytyksiä.
Tärkeä elementti onkin juuri taloussota, joka on kiivastunut koko kevään ajan Venäjää vastaan. Puhutaan pakotteista, vaikka kyseessä on selkeästi taloussodan poliittiset voimakeinot, joilla pyritään rajoittamaan vihollisen kykyä vastata sotatoimiin ja aiheutetaan hajaannusta kohdemaan sosioekonomiseen rakenteeseen. Tämä taas vaikuttaa kohdevaltion kokonaispuolustuskykyyn.
Länsi on julistanut yksipuolisesti pakotteita Venäjää vastaan kevään ja kesän 2014 ajan. Venäjä on vastannut ainoastaan lähinnä merkityksettömillä matkustuskielloilla. Venäjä näkee, että länsimaat ampuvat ainoastaan itseään nilkkaan "eristävillä toimillaan", ja Venäjän jo pitkään vaalima strategia omavaraisuudesta onkin nyt erityisen vahvana tukena. Lisäksi Kiina-yhteistyö takaa talouden jatkuvuuden.
Mutta samalla kun Venäjä ei ole provosoitunut pakotekilpaan, se on käynnistänyt länsimedian vaikenemana paljon suuremman ja laajemman offensiivin koko lännen ydintoimintoja vastaan. Kun länsi on yrittänyt houkuttaa Venäjän panssareita osallistumaan konfliktiin Itä-Ukrainassa, Moskova on käynnistänyt vastahyökkäyksen lännen sotakoneen agressiot mahdollistavaan elementtiin: FED:n dollariin.
Putinin neuvonantaja Sergei Glazievin kesäkuussa 2014 paljastama "dollarin vastaisen liittouman perustaminen" onkin käytännössä "sota dollaria vastaan". Tämä onkin jo absoluuttista taloussotaa, johon heinäkuussa järjestetty kehittyvien maiden BRICS-kokous antoi työkalupakin. Tavoitteena on luhistuttaa dollarin asema ja samalla pakottaa länsimaat lopettamaan agressiiviset hegemoniatavoitteet niin Kiinaa, Venäjää, Intiaa, Brasiliaa kuin Etelä-Afrikkaa kohtaan. Siis yli puolta maailmaa.
Siis vain reilu kuukausi on kulunut Moskovan julistamasta vastahyökkäyksestä lännen sotilaallisiin agressioihin ja vain kaksi päivää BRICS-huippukokouksen jälkeen Itä-Ukrainassa ammuttiin alas lento MH17 sekä Gazan hyökkäys alkoi... Sattumaa?
Monet asiantuntijat sanovat, että lännen keskuspankkeja hallitsevat pankkiirit ovat tosiasiassa paniikissa pelätessään jo Kiinan ja Venäjän yhteisesti hyväksymää strategiaa kentällä. Baselin BIS-torni siis käskyttää nyt globalismin asiamiehiä aseelliseen vastaukseen – provosoimaan sotaa. Lännellä onkin vain rutosti velkaa ja lentotukialuksensa, mutta BRICS-mailla taloudellisia ja mineraaliresursseja, joista Washington, Lontoo, Basel ja Vatikaani voivat vain unelmoida.
Tätä artikkelia kirjoittaessa kerrotaan, että EU-maat ja Yhdysvallat ovat hyväksyneet uusia talouspakotteita Venäjää vastaan. Uusia pakotteita on hyväksytty Yhdysvaltojen painostettua raivokkaasti liittolaismaitaan asiassa. Yhdysvaltain ulkopolitiikan kulmakivet kun ovat uhkailu ja kiristys – myös liittolaisiaan kohtaan.
Näille pakotetoimille annetaan valtamediassa offensiivinen leima, mutta yhtä hyvin nämä toimet saattavat olla Yhdysvaltain dollarin defensiiviä, joilla Washington yrittää estää "dollarin vastaisen sodan" seurauksia räjähtämästä näpeilleen. Länsi siis yrittää suojata talouttaan, vaikka sen perusteen sanotaankin olevan päinvastainen.
Mutta oli se defensiiviä tai offensiivia, kenties harhautusta – taloussota edeltää aina avoimia sotatoimia ja sellaisen nähdään olevan käynnissä lännen valtaliiton ja Venäjän välillä.
Eikä Suomi todellakaan ole tässäkään turvassa, koska meitä viedään "kuin pässiä narussa" EU-jäsenyytemme johdosta. Meillähän ei ole enää omaa talous- eikä ulkopolitiikkaa, kiitos tästä eliitin vehkeilyjen ja Suomen perustuslain vastaisen EMU-hivuttamisen. Toisin sanoen, kohta tulee Suomen kansantaloudelle turpaan ja lujaa. Mutta niin, globalistien silmin sehän vaan sopivasti hajauttaa Venäjän reuna-alueita!

Sotapropaganda Venäjää vastaan Yhdysvalloissa, jossa on jo esitelty "Venäjän aggressioiden estämislaki 2014" – siis toisin sanoen laki Kolmannesta maailmansodasta – FOX-kanavalla: 

Putinin neuvonantaja: "Eurooppaan on tulossa sota"
Jos yllä mainittu tilannekuvaus ei riittänyt vakuuttamaan, että olemme mahdollisesti jo lähellä kolmatta maailmansotaa, mitä ajattelet kuullessasi, että Financial Timesin uutisoidessa maanantaina 28.7. Venäjää vastaan julistetusta oikeuspäätöksestä koskien Yukos-öljy-yhtiön vahingonkorvauksia Putinin neuvonantaja oli kommentoinut 50 miljardin vahingonkorvausvaatimusta seuraavasti:
"Sota on tulossa Euroooppaan", hän sanoi. "Luuletko että sillä on mitään merkitystä?"
Venäjä on tuominnut Haagissa annetun tähtitieteellisen ja ennen kuulumattoman 50 miljardin dollarin korvaustuomion politisoiduksi ja yksipuoliseksi. Moskova kokee tämän olevan osa Venäjän-vastaista koordinoitua hyökkäystä ja kun muistamme kuka on tämä petoksista tuomittu Yukos-oligarkki Khodorkowski, lienee syytös perusteltu. Juuri hänen edustamiensa lännen pankkiirien häätäminen Venäjän politiikasta ja taloudesta onkin saattanut lännen aggression nykyiseen tilaansa.
Yksi tunnettu henkilö, joka on varoittanut Yhdysvaltojen sotaisista aikeista Venäjää vastaan jo pidempään, on USA:n entinen varavaltioministeri Paul Craig Roberts. Hän varoittaa Yhdysvaltojen ja Britannian ajavan maailmaa sotaan, jota kukaan ei voi voittaa. Hän vaatii 29.7. julkaistussa kirjoituksessaan "Sota on tulossa" Euroopan hallintoja ohjaamaan itsensä nykyiseltä kurssiltaan ja muistuttaa, että Euroooppa on se, joka ensimmäisenä tulee tuhotuksi maailmansodan syttyessä.
Hän varoittaa länsimedian propagandan vaaroista, jotka ovat saaneet jopa kokeneen valtiomiehen hämmentymään. Hän muistuttaa, että Venäjän korkein johto puhuu toimittajien kanssa avoimesti Yhdysvaltojen suunnitelmista hyökätä Venäjälle. Näin ollen Robertsin viesti on, "älä luule eläväsi enää pitkään".
Alla olevalla videolla Putinin neuvonantaja Sergei Glaziev varoittaa 20.7.2014, siis vain viikko sitten, että Yhdysvallat aikoo hyökätä Venäjälle ensi-iskun muodossa ja NATO aikoo keskittää Ukrainaan maavoimiaan. Lieneekö turha muistuttaa, että puhumme erittäin akuutista ydinsodan uhasta? 


Toimittajan kommentti: "Vain huonoja tai huonoja vaihtoehtoja" 
Lähi-idän sotaoperaatiot ovat olleet länsimaille yhtä suurta epäonnistumista vuodesta 2012 lähtien ja viimeistään Syyriassa vuonna 2013 nähty Washingtonin sekä NATO:n valtioterrorismi – kaasuaseisku – jota seurasi Venäjän painostuksesta "häpeällinen vetäytyminen" Syyria-interventiosta on pakottanut länsimaita muuttamaan sotasuunnittelmiaan.
Tietenkin Lähi-idän suursota – hyökkäys Iraniin ja hegemonia energiavaroista – on edelleen sionistis-globalistisen valtaliiton agendassa, mutta kuten loppuksesästä 2013 nähtiin, Venäjän sotilaallisen toimintakyvyn sitominen on onnistumisen edellytys Israelin intressejä edistettäessä.
Mitä Ukrainassa on sittemmin tapahtunut ja mikä kohdistuu entistä kiivaammin Venäjään luoden maailmansodan uhan voidaan nähdä ainakin kahdella tavalla:
 
A) Venäjää vastaan luodaan uskottava suurhyökkäyksen uhka, jonka edessä Moskova painostetaan lännen poliittisiin vaatimuksiin. Uskottava kun ei tarkoita vielä hyökkäyspäätöstä tehdyn, mutta sellainen voidaan toteuttaa ellei poliittisiin vaatimuksiin Moskovassa suostuta. Siis kaikki on lännen kiristystä ja uhkailua.
B) Länsivallat ovat jo tehneet hyökkäyspäätöksen ja tilanne eskaloidaan nyt väistämättömäksi katsottuun lopputulokseen. Ainoastaan kiirehtimällä sota käyntiin nyt estetään Venäjän (ja Kiinan) sotilaallista mahtia kasvamasta. Maiden armeijoiden modernisaatio uhkaa muutoin lännen mahdollisuutta haastaa Moskovaa ja Pekingiä enää tulevaisuudessa.

Henkilökohtaisesti ennakoin nykyisen trendin jatkuessa, että tulemme näkemään kahden kuukauden aikana kaksi uutta ja huomattavaa valtioterrori-iskua, jotka saattavat koko Euroopan turvallisuustilanteen äärimmäiseen jännitykseen. Siihen on perusteensa. Yksi näistä tapahtumapaikoista saattaa olla myös Suomi – tärkeän geopoliittisen sijaintinsa takia – jotta salassa valmisteltu NATO-avunantosopimus saadaan aktivoitua eli NATO-keskitykset Suomen maaperälle tehtyä.
Samalla propagandakonetta Moskovaa vastaan pyöritetään ylikierroksilla, mikä sotkee edelleen niiden ihmisten mieliä, joilla on perin outo uskomus, että valtiot olisivat nykyisellään kansalaisia varten, vaikka kaikki todistaa, että ainoastaan kapea eliitti hyötyy niiden toimista. Valtailluusio on vakava mielenharha.
Nähdäkseni tilanne Iranin vastaisessa kampanjassa ratkaisee myös Euroopan kohtalon, aivan kuten Aasiassa, jossa on odotettavissa suuri alueellinen konflikti, jos tilanne Lähi-idässä eskaloituu hallitsemattomaksi suursodaksi. Kiinalla kun ei ole varaa menettää Irania – niin, eikä periaatteessa Venäjälläkään – kuten ei Syyriaakaan.
Mikäli Venäjä ei osoita perääntymisen merkkejä Syyrian/Iranin/Libanonin-akselin tukemisesta strategisten liittolaistensa kanssa, maailmansodan vaarasta tulee todellinen Euroopassa nopeasti. Ennakoisin, että Lähi-idän suursota sytytetään joka tapauksessa. Sitä joko seuraa Venäjän vastainen sota tai sitten Moskova nostaa kätensä. Tosin vain voittaakseen lyhyen aikalisän.
Kaikki tämä on äärimmäistä ja vastuutonta uhkapeliä koko maailman kohtalolla lännen eliitiltä heidän tavoitellessaan hegemoniaa yli kansojen. Multipolarismin vaatimus laittaa aidosti hanttiin, mikä tekee tilanteemme täysin erilaiseksi kuin Kylmässä sodassa, jossa Neuvostoliitto oli lännen perustama ja sen hallinnassa. Tämä ihmisten olisi ymmärrettävä: Venäjällä ja Neuvostoliitolla ei ole yhteistä valtiollisissa hallintajärjestelmissä – ne ovat eri puusta veistettyjä.
Venäjällä ovat vallassa patriootit eikä historiallisia maailmanhallintasuunnitelmia laadittaessa osattu ottaa huomioon kiinalaisten kyvykkyyksiä tai mahdollisuutta, että entinen läntinen keisarivalta Venäjä ja kaukainen Kiina loisivat nykyisen kaltaisen länttä vastustavan koalition. Siksi on mahdotonta sanoa mihin nopeasti kuumentuva vastakkainasettelu päättyy. Toivottavasti lännen talousromahdukseen ja sotilaallisen toimintakyvyn halvaantumiseen, ja nopeasti!
Edessä on vain huonoja vaihtoehtoja, joihin kaikkiin kannattaa valmistautua. Mutta nähdäkseni pahin niistä on kuitenkin toteutuessaan New World Order (NWO) – yksi hegemoninen maailmanhallitus, jota alkuperäisen historiallisen suunnitelman mukaan tarjotaan kansoille "rauhan nimissä" lännen pankkiirien toimesta kolmannen maailmansodan näännytettyä kansat ja tuhottua uskonto- sekä kansallisuusaatteet.
Tuo fasistinen eliitin tyrannia meidän onkin lopulta torjuttava, siis kuitenkin. Venäjä ja Kiina ovat jo ryhtyneet täsmätoimiin dollaria vastaan, joten kyllä tässä nyt ratkaistaan jo NWO:nkin kohtaloa.
Vaikka kenraali Dempsey puhuu uhkakuvana Venäjän "vaarallisesta nationalismista, joka saattaa levitä yli Euroopan", kyseessä on mielestäni todellisuudessa täysin terveellinen kansallinen itsenäisyyttä kunnioittava patriotismi, joka haastaa eliitin harvainvallan. Psykopaateilla on kuitenkin mielessään vain omat edut ja aina muiden kustannuksella – heitä ohjaa ahneus, jolle on myös toinen nimitys: pahuus.

Janus Putkonen
janus.putkonen@verkkomedia.org 

Lähteet:

Ei kommentteja: