Kenelle on etua Venäjän vetämisestä sotaan Ukrainassa?
© Photo: RIA Novosti/Andrey Stenin
USA jatkaa Euroopan valtioiden painostamista, jotta ne tiukentaisivat Venäjän vastaisia pakotteitaan.
Syynä tähän Barack Obaman hallinnon mukaan on se, ettei Venäjä muka täytä vaatimuksia Ukrainan kriisin liennyttämiseksi. Kuinka oikeudenmukaisia nämä syytökset ovat ja mitkä ovat Venäjän Ukrainan politiikan todelliset päämäärät?
Pakotteiden tiukentamisen vastustajien mukaan ei ole objektiivisia perusteita niille ja muistutetaan samalla, ettei Venäjä ole sekaantunut Ukrainan konfliktiin, vaan se on kehottanut osapuolia välittömään tulitaukoon ja neuvottelujen aloittamiseen. Tästä ilmoitettiin mm. jokin aika sitten, kun presidentti Putin tapasi liittokansleri Merkelin. Venäjän presidentin lehdistöpalvelu kertoi, että osapuolien mukaan Ukrainan tilanne pahenee, ja todettiin, että on välttämättä elvytettävä pikaisesti kontaktiryhmän toiminta. Tapaamisen aikana valtionjohtajat huomauttivat, että on pikaisesti päästävä tulitaukoon ja rauhantoiminnan elvyttämiseen.
Ei ole salaisuus, että vielä muutamia viikkoja sitten, useat länsimaissa olettivat ja jopa toivoivat, että Venäjä sekaantuu Ukrainan konfliktiin ja lähettää sen itäosaan joukkoja. Kuitenkin Venäjä vastustaa joukkojen vetämistä Ukrainan alueelle. Tärkeänä syynä tähän on toive, ettei provosoitaisi entistä suurempaan verenvuodatukseen ja mahdollisesti uuden täysimittaisen sodan syttymiseen keskellä Eurooppaa. On otettava lisäksi huomioon, että mielipidetutkimusten mukaan, kaksi kolmasosaa itse Venäjän väestöstä vastustaa maan joukkojen lähettämistä Ukrainaan.
Kenelle olisi hyötyä tämänkaltaisesta sodasta? On selvää, ettei ainakaan Venäjälle, eikä Donetskin ja Luhanskin siviiliväestölle, eikä myöskään Euroopalle. Mutta Washingtonille se olisi edullinen asia. Se voisi antaa sotilaallisen sysäyksen, sen omalle kriisin kourissa kampailevalle taloudelle, riitauttaisi lopullisesti Venäjän ja EU:n väliset suhteet sekä vahingoittaisi Euroopan energiaturvallisuutta. Näin eurooppalaiset saataisiin riippuvaiseksi USA:n liuskekivikaasusta ja pakotettaisiin heidät avaamaan markkinat yhdysvaltalaisille tavaroille.
Historialliset tekijät eivät myöskään palvele perusteena Venäjän joukkojen vetämiselle Ukrainaan. Eroten Krimistä, joka historiallisesti kuului Venäjälle tai sille oli erityinen asema, sama ei koske Ukrainan kaakkoisosaa. Objektiiviset erot Venäjän suttautumisessa Krimin ja Itä-Ukrainan tilanteisiin, toi esille Russia Todaynhaastattelussa Venäjän Ulko- ja puolustuspolitiikan neuvoston puheenjohtaja Fjodor Lukjanov.
Venäjä antoi välittömästi ymmärtää, että Krimin kysymys on viety kaikenlaisen poliittisen kaupankäynnin ulkopuolelle. Tämä kysymys on Moskovan kannalta ratkaistu, eikä se voi olla minkäänlaisten kansainvälisten neuvottelujen tai geopoliittisten myönnytysten kohteena. Mutta kysymys Ukrainan kaakkoisosan tilanteesta jää avoimeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti