Näkökulmaa ja kysymyksiä: Mitä NATO itse asiassa haluaa?
	Useat eurooppalaiset mediat ovat kommentoineet Saksan liittokansleri Angela Merkelin lausuntoja, joita hän antoi 18.8. tapahtuneen Latvian vierailunsa aikana. Lähde: Rysslands Röst Toimittaja: Heikki Sipilä 22.8.2014, Verkkomedia.org Näkökulmaa ja kysymyksiä: Mitä NATO itse asiassa haluaa?  Tavatessaan Latvian pääministeri Laimdota Straujumanin, Angela Merkel vakuutti, että Ukrainan kriisin synnyttämässä uhkaavassa tilanteessa Saksa antaa Latvialle tarvittavaa tukea. Saksan liittokansleri puhui varsin militaristisesti keskustellessaan Latvian pääministerin kanssa. Merkel sanoi, että nyt on koittanut aika antaa selvästi ymmärtää Nato-kumppaneille, ettei Naton kollektiivista puolustusta koskeva 5. artikla jää ainoastaan paperille, vaan toteutuu myös käytännössä. Naton joukkojen sijoittamista pysyvästi Baltian maiden alueelle, jota näiden maiden johtajat haluavat, Merkel ei kuitenkaan pitänyt tarkoituksenmukaisena. Angela Merkel Merkelin antamien lausuntojen jyrkkä sävy ei yllätä, kun otetaan huomioon Natosta kuuluneet Venäjään kohdistuvat jyrkät, vaikkakin perustelemattomat syytökset. Tästä esimerkkeinä ovat Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussenin ja sotilasliiton Euroopan joukkojen komentajan kenraali Philip Breedloven yhteinen artikkeli, joka julkaistiin yhdysvaltalaisessa The Wall Street Journal -lehdessä. Artikkelin otsikkona on "Nato on olemassa vaarallista maailmaa varten" (A NATO for a Dangerous World). Alaotsikko asettaa nykyisen tilanteen siten kuin se Naton taholla halutaan nähdä: "Venäjän aggressio on pannut meidät selkeästi ymmärtämään, että tarvitsemme aiempaa valmiimpaa, nopeampaa ja joustavampaa liittoa". Sen jälkeen seuraa tuttuja väitteitä yksi toisensa jälkeen: Venäjän Ukrainaan kohdistuva aggressio on heittänyt maailmalle haasteen; Ensimmäisen kerran toisen maailmansodan päättymisen jälkeen, yksi eurooppalainen valtio on voimakeinoin vallannut osan toisen valtion alueesta; Venäjä on turvautunut hybriditaistelumuotoihin – yllättäviin sotaharjoituksiin, salaisiin erikoisjoukkoihin ja ohjusten salakuljetuksiin. Jne. Joukko syytöksiä, mutta tosiasiat niiden tueksi puuttuvat. Johtopäätös sen sijaan on jo olemassa: "Meidän on todistettava, että sotilasliitto on valmis ja haluaa suojella lähes miljardiin nousevaa jäsenmaidensa väestöä ja tämä on tärkein asiamme Walesin huippukokouksessa, joka pidetään 4. - 5.9.2014." Ovatko asiat todella tällä tavoin? Venäjän Nato-lähettiläs Aleksandr Grushko sanoi, että sotilasliitossa ymmärretään todellisuudessa erittäin hyvin, että Venäjä ei muodosta sille minkäänlaista uhkaa. Hän sanoi, että tosiasiassa tällä hetkellä pyritään osoittamaan, että on tarpeellista lisätä liiton määrärahoja. Grushko on vakuuttunut siitä, että ennemmin tai myöhemmin Natossa joudutaan tunnustamaan Venäjän vastaisuuteen perustuvan voimien yhdistämisen hedelmättömyys. Tämän totesi myös venäläinen asiantuntija, ITAR-TASS:n sotilaallisten kysymysten uutisosaston johtajaViktor Litovkin: "Käsittääkseni, kun aikaa on kulunut, saamme suhteemme kuntoon. Loppujen lopuksi Nato joutuu kääntymään Venäjän puoleen. Onhan olemassa esimerkiksi Afganistan, josta  ei ole vielä vetäydytty, on jatkettava taistelua merirosvousta vastaan ja jäljellä ovat myös kemiallisten aseiden hävittämiseen liittyvät ongelmat. On joukko ongelmia, joita Nato ei todellakaan pysty ratkaisemaan ilman Venäjää."  Rysslands röst / Oleg Severgin / KOMINFORM Heikki Sipilä @ 22.8.2014 19:57
	Ote alkuperäisestä uutisesta: Vad vill Nato egentligen? I dagarna har många europeiska medier kommenterat Tysklands förbundskansler Angela Merkels uttalande som hon gjorde den 18 augusti under ett kortvarigt besök till Riga. Under mötet med lettiska regeringschefen Laimdota Strajuma försäkrade Angela Merkel att Tyskland står Lettland bi i skenet av de faror som den ukrainska krisen utlöste.