Pohjois-Koreaa käsittelevä uutinen on usein ankka

Mitä yhteistä on seuraavilla uutisilla: Pohjoiskorealainen torpedo upotti 
eteläkorealaisen Cheonan sotalaivan. Kim Jong Un teloitutti entisen 
tyttöystävänsä. Pohjoiskorealainen ministeri teloitettiin kranaattitulella 
hänen juopoteltuaan Kim Jong Ilin kuoleman suruaikana? Mitkään näistä 
uutisista eivät pidä paikkaansa.

Lokakuussa 2013 uutisoitiin, että KDKT:n johtaja Kim Jong Un olisi 
teloituttanut entisen tyttöystävänsä, suositun laulajan Hyon Song Wolin 
pornografisen materiaalin valmistamisesta. Uutinen levisi heti kaikkialle 
maailmaan. Suomessakin se uutisoitiin melkein kaikissa lehdissä. Uutinen 
perustui eteläkorealaisen Chosun Ilbo -lehden artikkeliin, jonka tiedot 
olivat peräisin "kiinalaisista lähteistä". Uutista ei koskaan vahvistettu 
mistään muista "lähteistä". Uutinen osoittautui myöhemmin vääräksi.
Tällaiset huhuihin perustuvat uutiset ovat usein peräisin Etelä-Korean 
mediasta ja ne perustuvat nimeämättömiin lähteisiin ja niitä yhdistää se 
että ne eivät pidä paikkaansa. NK Newsin toimittaja Chad O'Carrollin mukaan
nämä uutiset korjataan yleensä muutaman kuukauden jälkeen, mutta silloin 
asia on jo unohtunut. Korjaukset eivät ylitä uutiskynnystä, mutta 
virheellinen uutinen on edistänyt negatiivista käsitystä Pohjois-Koreasta.

"En luota näihin lähteisiin" toteaa puolestaan entinen Voice of American 
kirjeenvaihtaja Steven Herman. "Etelä-Korean valtamedia on toistuvasti ollut 
väärässä näissä sensaatiohakuisissa tarinoissa pohjoista koskien" hän 
toteaa.

Los Angeles Times lehden kirjeenvaihtaja Barbara Denmick puolestaan toteaa 
"Chosun Ilbo ei ole huono lehti, mutta en pysty luottamaan sen 
Pohjois-Koreaa koskevaan materiaaliin. Siihen liittyy niin paljon 
harhaanjohtavaa tietoa".

Tämä artikkeli väitetystä teloituksesta ei ollut ensimmäinen, jossa 
"uutisoitiin" Kim Jong Unin väitetyistä kovista otteista ja eikä myöskään 
ensimmäinen, joka kohosi heti otsikoihin kaikkialla maailmassa. Viime vuonna 
raportoitiin, että Kim Jong Un olisi teloituttanut kranaattitulella 
varapuolustusministerin tämän juopoteltua Kim Jong Ilin suruaikana. Myös 
tämän artikkelin takana oli Chosun Ilbo -lehti. Tuolloin uutisen kerrottiin
perustuvan Etelä-Korean hallituslähteisiin.
"On muistettava, että lähde on usein eteläkorealainen ja että heidän 
intressissään on vääristellä Pohjois-Koreaa koskevia uutisia" O'Carroll 
sanoo.

Osa tätä kokonaisuutta on yksikertaisesti Pohjois-Koreaa käsittelevän tiedon 
puute. Ihmiset ovat kiinnostuneita Korean tapahtumista, mutta vain harvat 
länsimaiset journalistit työskentelevät siellä. Associated Press on ainoa 
länsimainen tietotoimisto, jolla on toimisto Pohjois-Koreassa Kiinan ja 
Venäjän uutistoimistojen lisäksi.

Pohjois-Koreaa koskevat uutiset tehdään yleensä Etelä-Koreassa

Yksi harvoista paikoista, joka voi paikata Pohjois-Koreaa koskevaa 
uutisnälkää, on Etelä-Korea. Maa on teknisesti sotatilassa pohjoisen kanssa
1950-luvulta lähtien eivätkä eteläkorealaiset lehtimiehet eivät ole kovin 
tervetulleita Pohjois-Koreaan. Näin ollen Pohjois-Koreaa koskevat jutut ovat 
peräisin yleensä Etelä-Korean hallituslähteistä, kiinalaisista lähteistä tai 
pohjoiskorealaisilta loikkareilta.
Andrey Abrahamian, joka toimii singaporelaisen Choson Exchange järjestön 
pääjohtajana, muistuttaa, että Choson Ilbo on konservatiivinen lehti, jolla
on läheiset suhteet Etelä-Korean hallitukseen. Hallitukseen, joka pitää 
itseään legitiiminä koko Korean niemimaan kontrolloinnissa.

NK Newsin O'Carrell kertoo kahdesta muusta tärkeästä "uutisesta", jotka ovat 
myös peräsin Etelä-Korean hallituksesta. Muutamia kuukausia sitten 
eteläkorealainen Choson Ilbo uutisoi nimettömiin lähteisiin vedoten, että 
Pohjois-Korean pääkaupungin Pjongjangin keskustassa olisi ollut 
tulitaistelu. Kukaan Pjongjangissa tuohon aikaan työskennelleistä ei ollut 
havainnut mitään, eikä Pjongjangin keskusta ole kovin suuri paikka. Samoin 
on uutisoitu ohjauskokeiden valmistelusta Musudanissa - kokeista, jotka piti 
toteuttaa vuoden 2013 aikana. Molemmat uutiset ovat peräisin Etelä-Korean 
puolustusministeriöstä. Etelä-Korean valtiollinen uutistoimisto välittää ne
ja heti sen perään ne leviävät kaikkialle ulkomaisen median kautta.

Samoin uutisoidaan jatkuvasti nimettömiin lähteisiin vedoten 
korkea-arvoisten pohjoiskorealaisten johtajien teloituksista ja 
katoamisista. Kunnes heidät taas tavataan jossain julkisessa 
juhlatapahtumassa ilmielävänä.

Pohjoiskorealainen torpedo ei upottanut Cheonan sota-alusta

Merkittävä mediatapahtuma oli myös eteläkorealaisen sota-aluksen, Cheonanin
uppoaminen sotaharjoituksissa Baengnyeong saaren edustalla 26.3.2010. Alus 
vei syvyyksiin 46 merisotilasta. Etelä-Korea väitti pohjoiskorealaisen 
torpedon upottaneen aluksen ja niin todisti puolta vuotta myöhemmin myös 
Etelä-Korean tutkimusraportti. Kiinalaisten ja venäläisten tekemissä 
selvityksissä kävi ilmi, että Pohjois-Koreaa ei voida pitää syyllisenä 
tapahtumiin teknisten yksityiskohtien valossa. Samaa todisti amerikkalaisten 
fyysikoiden arvostetussa Nature-tiedelehdessä julkaistu artikkeli. 
Fysikaaliset ja kemialliset havainnot eivät todista Pohjois-Korean 
syyllisyyttä, vaan alus upposi todennäköisesti törmättyään amerikkalaiseen 
merimiinaan tai toiseen alukseen.

Tapauksen vuoksi Pohjois-Korean vastaisia pakotteita lisättiin ja 
Pohjois-Korean taloudelliset menetykset on arvioitu 200 miljoonaksi 
dollariksi vuodessa. Tälläkin summalla olisi ruokittu aika monta 
kansalaista.

Pohjois-Koreaa vastaan käydään informaatiosotaa

Pohjois-Koreaa koskevan väärän tiedon luetteloa voisi jatkaa loputtomasti. 
Oma lukunsa ovat asiaa tuntemattomien toimittajien omiin harhakäsityksiin 
perustuvat heitot, jotka myös vahvistavat käsitystä Pohjois-Koreasta 
omituisena hylkiömaana. Hiljattain esimerkiksi Turun sanomissa oli 
Pohjois-Koreaa käsittelevä artikkeli, jossa todettiin pohjoiskorealaisen 
eliitin elävän yltäkylläisyydessä ja kansan näkevän nälkää. Keskustelussa 
erään Pohjois-Koreassa toimivan avustustyöntekijän kanssa hän muistutti, 
että nälänhätää koskevia uutisia lukiessa, on hyvä muistaa, että 20 
miljoonaa pohjoiskorealaista ei ole koskaan nähnyt nälkää.

Virheellistä tietoa, propagandaa on levitetty aina ja siihen on myös uskottu 
aina. Tänä päivänä suurvalloilla on omat virastonsa, jotka vastaavat heidän
intressejään palvelevan tiedon levittämisestä. Länsimaiset uutistoimistot 
palvelevat luonnollisesti näitä samoja tarpeita. Sopiva yleinen mielipide 
saattaa mahdollistaa sodan aloittamisen. Tästä on esimerkkejä 
lähimenneisyydessäkin (esim. Libyan sota).

Etelä-Korean intresseissä on levittää yksinomaan negatiivista Pohjois-Koreaa 
koskevaa tietoa. Yleisen mielipiteen kääntyminen Pohjois-Koreaa vastaan 
vahvistaa Etelä-Korean maailmanpoliittista asemaa ja oikeuttaa Yhdysvaltojen 
vahvan sotilaallisen roolin Koillis-Aasiassa. Pohjois-Korean kohdalla 
virheellisen tiedon levittäminen on vielä sikäli helpompaa, että tietojen 
oikeellisuutta ei yleensä voi tarkastaa toisesta lähteestä, sillä 
Pohjois-Koreassa toimii verrattain harvoja ulkomaisia toimittajia.

Kriittinen asenne uutisia lukiessa on aina hyväksi. Erityisen kriittinen 
kannattaa olla Pohjois-Koreaa koskevien uutisten kohdalla.

Kirjallisuutta
Cyranoski, D. 2010: Controversy over South Korea's sunken ship. Nature 
8.7.2010.
Lee, S. and Suh, J.J 2010: Rush to Judgment: Inconsistencies in South 
Korea's Cheonan Report". Nautilus Institute for Security and Sustainability. 
Policy Forum 10-039.
Taylor A. 2013: Why You Shouldn't Necessarily Trust Those Reports Of Kim 
Jong-un Executing His Ex-Girlfriend. Business Insider.

___________________________________________
Juha Kieksi
Kytömaantie 174
FI-32200 Loimaa
Finland
Tel. + 358 40 849 8316
e-mail juha.kieksi@saunalahti.fi