NATO:n huippukokous Walesissa: Uhkapeliä korkeilla panoksilla räjähdysalttiissa tilanteessa | |||||
 |
Walesissa 4.9. alkava NATO:n huippukokous pidetään räjähdysalttiissa tilanteessa, kirjoittaa Rysslands Röst. Suomi on menossa allekirjoittamaan kokoukseen eduskunnalta ja kansalta salaillun isäntämaasopimuksen, joka asiantuntijoiden mukaan lopettaa maamme sotilaallisen liittoutumattomuuden.
Toimittaja: Heikki Sipilä
3.9.2014, Verkkkomedia.org
NATO:n huippukokous Walesissa: Uhkapeliä korkeilla panoksilla räjähdysalttiissa tilanteessa
Ennen tätä huippukokousta Baltian maista ja Puolasta on kuultu ehdotuksia, jotka käytännössä merkitsevät paluuta kylmän sodan aikakauteen. Sen varjolla, että Venäjän väitetään sekaantuvan Ukrainan kriisiin, Venäjän vastustajat ehdottavat Washingtonille ja Brysselille, että Itä-Eurooppaan sijoitettava USA:n ohjuspuolustusjärjestelmä on suunnattava Venäjää vastaan.
Lisäksi asialistalla on ehdotus, jonka mukaan Brysselin tulisi yksipuolisesti irrottautua Venäjän ja Naton välisestä perussopimuksesta.
Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen on toistaiseksi maltillisemmalla linjalla. Hän korosti, että sotilasliitosta on tehtävä aiempaa joustavampi ja nopeammin reagoiva. Tätä varten Walesissa suunnitellaan hyväksyttäväksi päätös uusien nopean toiminnan joukkojen muodostamisesta, joiden miesvahvuus olisi vähintään 10 000 sotilasta.
Lontoolaisen The Financial Times -lehden tietojen mukaan näihin joukkoihin voisi osallistua Britannian, Hollannin, Tanskan, Norjan, Baltian maiden ja Kanadan sotilaita.
Venäjän vastaisen retoriikan kulminaatioksi muodostui Naton Euroopan joukkojen komentajan Philip Breedloven lausuma.
Saksalaiselle Die Welt -lehdelle antamassaan haastattelussa yhdysvaltalaiskenraali uhkasi Venäjää sodalla Ukrainan tapahtumien vuoksi Naton peruskirjan 5. artiklan perusteella. "Jos vieraan maan joukot tunkeutuvat valtion alueelle, voimme tulkita tämän hyökkäykseksi ja soveltaa viidettä artiklaa", sanoi kenraali Breedlove.
Hän ei kuitenkaan täsmentänyt, miten Naton kollektiivista puolustusta koskevaa artiklaa voitaisiin käyttää tapauksessa, jossa oletettu tilanne olisi sotilasliiton ulkopuolisessa maassa.
"Brysselin linjana on lujittaa nimenomaan Naton sotilaallista voimaa eikä se ole sattuma", sanoi Golos Rossii -uutistoimistolle antamassaan haastattelussa politiikantutkija Konstantin Sivkov:
"Tällä hetkellä Nato länsimaailman sotilaallisena liittona toimii välineenä länsimaiden poliittisen eliitin pelastamiseksi. Tämän vuoksi Naton on jatkossa laajennuttava ja tehostettava nimenomaan puolustusta sekä länsimaiden geopoliittisten etujen ajamista".
Omaa kehittämistään varten Nato tarvitsee vihollista, jollaisena nyt pidetään Venäjää. Kuitenkaan ei tule yliarvioida Pohjois-Atlantin sotilasliiton Venäjän vastaista ryhmittymää.
Selvän Venäjän vastaisen liiton muodostavat Yhdysvallat, Baltian maat ja Puola, mutta ne muodostavat vain yhden osan Naton sisällä meneillään olevassa pelissä. Vähintään yhtä vaikutusvaltaisen leirin muodostavat ne maat, jotka kannattavat yhteistyötä Venäjän kanssa.
Näihin maihin kuuluvat Saksa, Ranska, Italia, Espanja, osa Itä-Euroopan maista sekä määrätyssä mielessä myös Turkki.
Suomi ja Ruotsi puolestaan ilmoittivat valmiudestaan tiivistää yhteistyötä Naton kanssa. Isäntämaasopimus on määrä allekirjoittaa tulevassa huippukokouksessa. Suomi ja Ruotsi korostavat, että isäntämaasopimus ei merkitse liittymistä Natoon, mutta asiantuntijat ovat toista mieltä.
"Länsimaat järjestivät Ukrainan vallankaappauksen ja tukevat uutta hallitusta sodassa omaa kansaansa vastaan. Naton joukkojen ja infrastruktuurin siirtyminen Venäjän rajojen lähelle tekee maastamme saarretun linnoituksen", sanoi sotilasasiantuntija Viktor Jesin.
"Tanska ja Norja ovat Naton jäseniä. Jos Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon, Venäjän pohjoisten alueiden turvallisuustilanne huononee. Suomessa ja Ruotsissa on pitkään puhuttu Nato-jäsenyyden eduista."
Rysslands röst / KOMINFORM
Lähteet:
Lue myös:
| ||||
Sivut
▼
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.