NATO-jäsenyys veisi Suomen vuotta 1939 muistuttavaan tilanteeseen - IPU:n puheenjohtaja | |||||||||
Antti Pesosen mukaan jos Suomessa ajatellaan, että ''me teemme mitä tahdomme'', välittämättä tekojen vaikutuksista naapureihimme, olemme itsellemme vaarallisessa umpiunessa. Olemme toki vapaat valitsemaan Naton, mutta Venäjä on yhtälailla vapaa valitsemaan sen jälkeiset toimintatapansa.
Uutisblogi: Antti Pesonen
29.8.2014, Verkkomedia.org
NATO-jäsenyys veisi Suomen vuotta 1939 muistuttavaan tilanteeseen - IPU:n puheenjohtaja
Suomen liittämistä sotilasliitto Natoon ajavat monet vaikutusvaltaiset voimat. Kyselyjen mukaan noin joka neljäs suomalainen kannattaa Nato-liitosta. Naton torjuu kuitenkin lähes 60 prosenttia suomalaisista.
Nato-jäsenyys veisi Suomen tilanteeseen, joka muistuttaa asetelmaa ennen talvisotaa 1939. Venäjän silmissä Suomesta tulisi eräänlainen eteentyönnetty tukikohta sitä vastaan. Suomen kannalta ratkaisevaa oli ennen talvisotaa ja on edelleen, millaisena tilanne nähdään Venäjällä.
Ennen talvisotaa Neuvostoliitossa arvioitiin, että Saksa tulee hyökkäämään Neuvostoliittoon ja tekee sen myös Suomen kautta. Näinhän tapahtuikin v. 1941. Neuvostoliitto ennakoi tuota uhkaa hyökkäämällä Suomeen. Talvisota siirsi Suomen itärajan kauemmas Pietarista, tuolloisesta Leningradista.
Puolueettomuus-korttiin turvautuminen suursodan jo lähestyessä ei Suomea auttanut, koska siltä puuttui pitkäjänteisyys. Tiedustelu- ja sotilasyhteistyö Saksan kanssa oli syönyt sen uskottavuuden. Paasikivensanoin puolueetonta esitettiin pakon edessä. Tämän hetken päättäjillämme olisi tässä pohdittavaa.
Suurvallat toimivat edelleen suurvaltojen tavoin ja Venäjä on sotilaallinen suurvalta. Nato-Suomen voidaan Venäjällä katsoa olevan uhka sen turvallisuuseduille. Silloin maahamme voi kohdistua sotilaallinen uhka. Selvää on ainakin, että Nato-Suomen suhteet Venäjään heikkenisivät entisestään. EU-jäsenyys on jo pienentänyt Suomen liikkumatilaa ja EU-jäsenyyden tuomat pakotteet heikentävät Suomen asemaa.
Nato-jäsenyyttä kannattavat esittävät, että Nato-liitos lisäisi Suomen turvallisuutta, eikä Suomi olisi enää yksin. Yksinjäämisellä pelottelu on ollut tehokasta, mutta todellisuudessa jokainen valtio kuten jokainen ihminenkin voi elää vain omaa elämäänsä. Kaikesta läheisyydestä, yhteisyydestä ja riippuvuuksista huolimatta toisen elämää ei voi elää.
The Economist –lehti kertoi taannoin professori Ben-Gadin tutkimuksista. Hän on tutkinut London City -yliopistossa hallitusten pitkän ajan lupausten luotettavuutta.
Ben-Gad kyseenalaisti Naton sitoutumisen yhteiseen puolustukseen ja kysyi mitä tapahtuisi, jos Venäjän joukot ylittäisivät Viron rajan ja valtaisivat Narvan kaupungin. "Lähtisivätkö USA ja Länsi-Eurooppa todella sotaan Venäjää vastaan puolustaakseen Viron alueellista koskemattomuutta? Mielestäni Virolla on syytä huoleen", Ben-Gad sanoi.
Naton peruskirjan 5. artiklan mukaan hyökkäys yhtä jäsenmaata vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan. Tämän on arveltu toimivan pidäkkeenä, oletettavasti Venäjä (tai mikä tahansa) ei halua sotaan Naton yhtynyttä voimaa vastaan. Mutta jotta pidäke toimisi, sen on oltava uskottava. Ben-Gad esittää, että Naton uhka todennäköisesti ei sitä ole.
Ongelma Naton pitäessä kiinni yhteisen puolustamisen lupauksestaan ja suuren sotavoiman käytöstä Venäjää vastaan on siinä, että tämän toiminnan "tuotto" Natolle on hyvin kielteinen. Tavanomaisin asein käytävä kolmas maailmansota on parhaiden vaihtoehtojen joukossa, ja ydinsota huonoimpien.
Sen sijaan "tuotto" päätöksestä olla hyökkäämättä Venäjää vastaan tuovat pienet haitat Natolle. On vaikea kuvitella keskeisten Nato-maiden hallitusten vaarantavan tuhansien, kenties miljoonien kansalaistensa hengen Viron alueen koskemattomuuden takia. Näin siis sanoo professori Ben-Gad.
Tätä on syytä pohtia Nato-hurmassa elävien ja kaikkien muidenkin suomalaisten.
Jos Suomessa ajatellaan, että "me teemme mitä tahdomme", välittämättä tekojen vaikutuksista naapureihimme, olemme itsellemme vaarallisessa umpiunessa. Olemme toki vapaat valitsemaan Naton, mutta Venäjä on yhtälailla vapaa valitsemaan sen jälkeiset toimintatapansa.
Kestävä ratkaisu Suomen ja Venäjän suhteisiin on niiden rakentaminen diplomatian, hyvien suhteiden ja Suomen puolueettomuuspolitiikan varaan. Tähän tarvitaan ehdottomasti Naton torjumista. Lisäksi tarvitaan Suomen itsenäisyyden ja puolueettomuuden palauttamista EU:sta eroamalla.
Uutisblogin kirjoittaja Antti Pesonen on Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja ja Verkkomedian advokoima blogisti.
Lue myös:
Sekä:
|
Sivut
▼
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.