Eurooppa kysyy nyt: kuka kärsii taloudellisista pakotteista?
	Eurooppalaiset mediat esittävät yhä useammin tämän kysymyksen. Niiden joukkoon on liittynyt myös tanskalainen Information-lehti, 28 EU-maan päätettyä uusista Venäjän vastaisista pakotteista. Lähteet: Rysslands Röst Toimittaja: Heikki Sipilä 8.8.2014, Verkkomedia.org Tanskalaislehti: kuka kärsii taloudellisista pakotteista?  Tällä kertaa pakotteet Venäjää vastaan koskivat kansainvälisten finanssimarkkinoiden toimintaa ja sotilastekniikan vientiä. Lue myös: Venäjä vastasi länsimaiden julistamaan kauppasotaan Perusteena tälle länsimaiden taloudelliselle aggressioille länsimaissa nähtiin malesialaisen matkustajalentokoneen ampuminen alas Ukrainan alueella, johon syylliseksi länsimaat nimesivät ikään kuin itsestään selvänä asiana Venäjän. Mutta ammuttiinko kone alas vahingossa vai tahallaan? Vuonna 1953 Bulgaria ampui alas israelilaisen matkustajalentokoneen. Vuonna 1973 Israel ampui alas libyalaisen Boeing-matkustajalentokoneen. Vuonna 1983 Neuvostoliiton yläpuolella ammuttiin alas eteläkorealainen matkustajalentokone. Vuona 1988 yhdysvaltalainen ohjusristeilijä ampui alas iranilaisen lentokoneen, jossa oli noin 300 matkustajaa. Vuonna 2001 ukrainalaiset sotilaat ampuivat vahingossa venäläisen matkustajalentokoneen. Valitettavasti tätä surullista listaa voitaisiin jatkaa. Lentokoneita on siis ammuttu useamman kerran alas. Mutta voiko kukaan muistaa, että näiden tapahtumien yhteydessä olisi otettu käyttöön pakotteita ja erityisesti taloudellisia sanktioita? Miksi tällä kertaa, kun lentokoneen tuhoutumisen syytä ei ole edes ehditty tutkia, on kiirehditty asetta,maan pakotteita? Vastaus on selvä: siksi, koska niiden käyttöönotosta oli päätetty jo ennakkoon. Syyn löytäminen ei ole ongelma, poliittiselle pääjuonittelijalle – Washingtonille, jolle on välttämätöntä rikkoa Euroopan ja Venäjän väliset taloudelliset yhteydet, jotta se voisi täyttää syntyvän tyhjän tilan omilla itsekkäillä tavoitteillaan oman taloutensa pelastamiseksi. Lue myös: Stubbin törkeä valehtelu tuhoaa Suomen historiallisen Venäjä-politiikan viisauden Pakotteet ovat kuitenkin kaksiteräinen miekka. Ne eivät tuota vahinkoa ainoastaan niille, keitä vastaan sanktioita käytetään, vaan myös niitä vastaan, jotka niitä käyttävät. Viimeisessä Information-lehden numerossa yritetään selvittää, kuka pakotteista kärsii pahiten. Näyttää siltä, että näistä pakotteista ovat jo alkaneet kärsiä länsimaat. Ennen kaikkea tämä koskee suuria talouksia, kuten Saksaa. Siksi ei ole ihmeellistä, että Information viittaa omassa analyysissään saksalaisiin lehtiin, jotka kertovat paljon saksalasisten liikepiirien tyytymättömyydestä pakotteisiin. Frankfurter Allgemeine Zeitung -lehti haluaisi lähettää kaikki pakotteisiin tyytymättömät Kremliin, vaikka olisi loogista antaa heille toinen osoite – Valkoinen talo. Spiegel-lehti puolestaan näkee vaaran siinä, että pakotteet voivat päinvastoin lujittaa Venäjää. Tätä ei tietenkään voida sulkea pois. Britannian entisen Moskovan suurlähettilään Tony Brentonin mukaan, maa joka eli läpi sille kriittisen 90-luvun kauden, kestänee hyvin myös nykyiset pakotteet. Brasilia lisää huomattavasti lihan vientiä itäisen tulliliiton maihin Venäjän maataloutta valvovan Rosselkhoznadzor-viraston päätös sallia noin 90 brasilialaisen maataloustuottajan pääsy Venäjän markkinoille auttaa Brasiliaa kasvattamaan merkittävästi lihan ja maitotuotteiden vientiä itäisen tulliliiton maihin, sanoi Brasilian maatalousministeri Neri Geller torstaina. Brasilian maatalousministeriö kertoi Rosselkhoznadzorin sallivan 89 brasilialaisten lihan ja maitotuotteiden viejän tulon Venäjän markkinoille. Kaksi muuta tuottajaa odottaa saavansa vastaavat oikeudet lähipäivinä. Brasilia lisää tuntuvasti lihaa ja maitotuotteita vientiä täisen tulliliiton maihin vahvistamalla kansainvälistä kumppanuutta maataloutta ja luottamuksellisia suhteita ja ystävyyttä maiden Venäjän ja Brasilian välillä, sanoi Brasilian maatalousministeriö torstaina julkistamassaan tiedotteessa. Venäjä on jo nyt brasilialaisen naudanlihan ja sianlihan viennin tärkein kohdemaa. Vuonna 2013 Brasilia toimitti Venäjälle 303 000 tonnia naudanlihaa 1, 2 miljardin dollarin arvosta ja 134 tonnia sianlihaa 412 miljoonan arvosta dollaria. Kaikkiaan Brasilia vei 2.7 miljardin dollarin arvosta maataloustuotteita Venäjälle vuonna 2013. Itäisen tulliliiton jäsenmaita ovat Venäjä, Valko-Venäjä ja Kazakstan.  RIA Novosti / Rysslands röst / KOMINFORM Lähteet: http://swedish.ruvr.ru/2014_08_07/Den-danska-tidningen-Information-vem-drabbas-mest-av-ekonomiska-sanktioner-0225/ http://en.ria.ru/business/20140808/191832618/Brazil-to-Substantially-Increase-Exports-of-Meat-Dairy-to.html Heikki Sipilä @ 8.8.2014 18:48
	Ote alkuperäisestä uutisesta: Danska tidningen Information: vem drabbas mest av ekonomiska sanktioner?  Den här frågan ställs allt oftare av europeiska medier, bland andra den oberoende danska tidningen Information. De 28 EU-länderna har nyligen beslutat att införa sanktioner mot Ryssland, nämligen ett förbud mot den internationella finansiella marknadens tjänster samt exporten av militära produkter. Läs mera: http://swedish.ruvr.ru/2014_08_07/Den-danska-tidningen-Information-vem-drabbas-mest-av-ekonomiska-sanktioner-0225/