Itä-Ukrainaan humanitaarista apua kuljettanut rekkasaattue palasi Luhanskista Venäjälle. Asiasta kertoo RIA Novosti.
Avustussaattue toimitti kaupunkiin ryynejä, säilykkeitä, lääkkeitä ja lämpimiä vaatteita. Kuorma purettiin ongelmitta muutamaan Luhanskin varastoon.
Venäjän ulkoministeriön mukaan venäläisten avustussaattueiden lähettäminen Itä-Ukrainaan todistaa, että väitteet Venäjän naamioidusta interventiosta ovat perusteettomia.
Venäjän lentohenkilökunnan ammattiliiton varapuheenjohtaja, lentäjä Alferd Malinovski kertoi Venäjän äänen haastattelussa, niistä vaikeuksista, joihin mahdollisesti törmätään, malesialaiselle Boeing lentokoneelle Ukrainan alueella tapahtuneen onnettomuuden syiden tutkimuksissa.
Ja myös siitä, miksi ei tule yksiselitteisesti luotaa tutkimuksiin sekä miten ne voitaisiin tehdä niin, että totuus onnettomuudesta tulisi kaikkien tietoon.
Boeing -koneen onnettomuuden tutkimusten alustavat tulokset perustuvat tietoihin, jotka on koottu melko lyhyen ajan – kahden kuukauden sisällä. Kuinka pitkälle voidaan uskoa näin saatuihin alustaviin tuloksiin?
Nämä tiedot ovat alustavia. Voidaanko niihin luotaa vai ei, sitä on vaikeaa sanoa. Minun henkilökohtaisen näkemykseni mukaan, niihin ei missään tapauksessa tule luottaa. Koska niitä kohtaa, joilla on tietoja hallussa, osoitetaan voimakasta painostusta USA ja EU:n taholta sekä myös muilta suunnilta. Nämä tiedot antavat kuitenkin mahdollisuuden asiantuntijoille analysoida koko onnettomuustilannetta.
Kaksi kuukautta, on tietysti liian lyhyt aika, lopullisten johtopäätösten tekemiselle. Kyseessä ei kuitenkaan ole sellainen tapaus, kun menetetään yhteys lentokoneen miehistöön ja tutkimukset alkavat kysymyksestä, miksi näin tapahtui. Nyt on jo paljon selvillä, lentokone ammuttiin alas. Tutkimuksen osa-alueita voidaan jättää jo syrjään, on ainoastaan selvitettävä, kuka koneen ampui alas.
Olisiko vaihdettava tutkimusryhmän kokoonpanoa seuraavaa tutkimusten vaihetta varten, kun otetaan huomioon, että tilanne onnettomuuden ympärillä on ollut äärimmäisen politisoitunut?
Ensimmäisenä asiana on selvitettävä, millä kone tuhottiin. Ovatko koneen runkoon tulleet aukot konekiväärillä, tykillä vai ohjuksella aiheutettuja. Tämä pystytään selvittämään. On tutkittava miehistön välillä käytyjä keskusteluja, tai lausahduksia, joita on tallentunut jopa osuman jälkeen, jos se ei sattunut suoraan ohjaamohyttiin. Tarvitaan myös lennonjohdon kanssa käytyjä keskusteluja. On hyvin tärkeää selvittää, miksi se ohjaasi koneen nimenomaan tälle reitille. Tähän mennessä tästä ei ole annettu minkäänlaista tietoa. Tämä on myös yksi syntyneistä kysymyksistä. Onko tutkimusryhmän kokoonpanoon tehtävä muutoksia? Mielestäni ryhmää pitäisi laajentaa. Kaiken on oltavaa ehdottoman avointa ja tiedot kaikkien maiden saatavilla, koska kyseessä ei ole sisäinen, van kansainvälinen ongelma. On oltava avoin pääsy kaikkein pienimpiin yksityiskohtiin asti, jotta asiantuntijat voisivat keskustella eri versioista ja alustavista johtopäätöksistä.
Lopullinen raportti onnettomuuden syistä on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2015 heinäkuuhun mennessä. Onko aikamäärä realistinen?
Minun hankkimani kokemuksen mukaan, vuosi tavallisesti riittää tutkimusten loppuun suorittamista varten. Tiedämme, että kone ammuttiin alas, on vain selvitettävä kuka tämän teki?
Onlisiko tarpeellista vakiinnuttaa väliraporttien julkaisemista, esimerkiksi puolen vuoden välein?
Mielestäni, väliraportteja ei tule julkaista puolen vuoden välein, vaan tämän on oltava pysyvää ja koko ajan jatkuvaa toimintaa, jotta koko maailmalle tiedotettaisiin, miten tutkimukset edistyvät ja minkälaisia versioita on olemassa. Tätä varten puoli vuota on sangen pitkä aika, koska sinä aikana voidaan salailla joitain tieoja ja siirtyä takaisinpäin. Mutta, kun tietoja julkistetaan kuukausittain, tämä ei ole mahdollista.
Saksan talouden itäisen komitean puheenjohtaja Ekhard Cordes arvosteli EU:n asettamia uusia Venäjän vastaisia pakotteita. Hän kutsui niitä ”virheeksi” ja korosti, että tällaiset toimenpiteet vaarantavat eurooppalaisten yritysten toimintaa.
Hänen mielestään Saksa vahingoittaa pakotteilla yhä enemmän itseään saavuttamatta toivomiaan poliittisia tavoitteita.Cordes huomautti, että globalisaation oloissa pakotteet eivät ole keino, jolla Venäjän kaltaista valtiota voitaisiin eristää taloudellisesti.Eräiden arvioiden mukaan Venäjän vastaiset pakotteet ovat aiheuttaneet länsimaille yhteensä 40 miljardin euron tappiot.
Eurooppa on laajentanut Venäjän vastaisia pakotteita.
Kuten presidentti Obama ilmoitti, amerikkalaiset eivät jää jälkeen eurooppalaisista, Moskovan poliittisessa eristämisessä.
Asiantuntijoiden näkemyksen mukaan. Länsimaiden pakotepolitiikka ei sovi hyvin yhteen, Ukrainassa alkaneen neuvotteluprosessin kanssa. On selvää, ettei Moskovan poliittinen eristäminen edistä millään tavalla Ukrainan konfliktin liennyttämistä. Tämä on länsimaita johdattava ainut päämäärä, kun se yrittää saada polvilleen Venäjää. Venäjän duuman puhemiehen Sergei Naryshkinin mukaan, Venäjän vastaisten pakotteiden aloitteentekijät, ovat täydellisesti irrottautuneet todellisuudesta. Samanlainen näkemys on Venäjän EU:n lähettiläällä Vladimir Tshizhovilla.
Uusien pakotteiden käytönottaminen ja samanaikaisesti, kun tehtäväksi asetetaan niiden purkaminen syyskuun loppuun mennessä, on järjetöntä jopa byrokraattiselta, puhumattakaan poliittiselta kannalta, otettuna. EU yhdessä valtameren takaisen ystävänsä kanssa, on muutamien kuukausien aikana ilmoittanut, että sen tärkeimpänä päämääränä on konfliktin liennyttäminen Ukrainan kaakkoisosassa, sekä kehottanut tähän myös Venäjää. Mutta, tänään se on kuitenkin itse on siirtynyt jännityksen lisäämisen suuntaan, koska näillä toimillaan Eurooppa kannustaa Kiovan sodan puoluetta.
Pakotteet eivät kuitenkaan ole kriittisiä venäläiselle liiketoiminnalle. Valtion myöntämien määrärahojen määrä sulkee pois länsimaiden poliittisten pakoteiden vaikutuksen maan talouteen. Moskovan maailman talouden ja kansainvälisten suhteiden instituutin asiantuntija Vladimir Olentshenko totesi pakotteista.
Venäjän puolustusalueen tuottoantolaitosten investointiohjelmia rahoitetaan maan budjetista. Mitä taas tulee energia-alueen yhtiöihin, niin niiden investointiohjelmat, eivät ainakaan tänä vuona kaipaa minkäänlaisia lisälainoja. Lisäksi Venäläisten yhtiöiden toiminnan rajoittamisen vuoksi länsimaiden pääomat tarvitsevat uusia sijoituskohteita. Mutta, pääomat eivät siedä pysähtyneisyyttä ja siksi osa pääomista ajautuu keinottelun alueelle, mikä puolestaan epävakauttaa länsimaiden talouksia.
Bruges Group tieteellisen tutkimuskeskuksen johtajan Robert Ouldsin mukaan, EU haluaa laajentaa vaikutusvaltaansa kauemmaksi idän suuntaan ja ainoana esteenä tällä tiellä on Venäjä. Mutta, presidentti Vladimir Putin ei anna eurooppalaisten politiikkojen pukea hänen maataan pakkopaitaan. Asiantuntijan mukaan, länsimaiden tulisi olla Venäjän kanssa yhteistyössä, eikä pitää sitä vihollisena. Robert Oulds on vakuuttunut, että uusi pakotteiden paketti merkitsee kauppasodan alkua. Se, tosiasia, että tämä tapahtuu hetkellä, kun tilanne on jonkin verran lientymässä Ukrainan kaakkoisosassa, merkitsee ainoastaan Euroopan halua rangaista Venäjää tottelemattomuudesta. Suurin osa analyytikoista uskoo, että Kreml turvaa itsenäisen, maan kansallisia etuja vastaavan sisä- ja ulkopolitiikan harjoittamisen, pidettiinpä tästä länsimaissa tai sitten ei.
Venäjä ei estänyt ukrainalaisia tullivirkailijoita ja rajavartijoita tarkastamasta Itä-Ukrainalle tarkoitettua humanitaarista apua kuljettavaa toista rekkasaattuetta. Ukrainalaiset kuitenkin kieltäytyivät tekemästä tarkastuksia. Asiasta kertoi Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n rajahallinnon edustaja.
Aiemmin Ukrainan kansallinen turvallisuus- ja puolustusneuvosto ilmoitti, että venäläiset eivät olleet antaneet ukrainalaisten tullivirkailijoiden ja rajavartijoiden suorittaa rajamuodollisuuksia.
Venäjä lähetti Itä-Ukrainaan ensimmäisen avustussaattueen 22. elokuuta. Toinen avustussaattue toimitti lauantaina Luhanskiin ryynejä, sokeria ja säilykkeitä.
Ukrainan hallitus muuttanut toiveensa katteettomiksi lupauksiksi - Poroshenkon NATO-satuja?
Ukrainan presidentin neuvonantaja Juri Lutsenko sanoi maanantaina, että Norja, Puola, Italia, Ranska ja Yhdysvallat aikovat aloittaa asetoimitukset Ukrainaan. Venäläisasiantuntijan mukaan Ukrainan hallitus kertoo kansalaisilleen kuitenkin pelkkiä NATO-satuja.
Lähde: Rysslands Röst Toimittaja: Heikki Sipilä 9.9.2014, Verkkomedia.org
Ukrainan hallitus muuttanut toiveensa katteettomiksi lupauksiksi - Poroshenkon NATO-satuja?
Juri Lutsenko kertoi sunnuntaina Facebookissa, että Italia, Norja, Puola, Yhdysvallat ja Ranska päättivät Walesissa pidetyssä Naton huippukokouksessa aloittaa modernien aseiden toimitukset Ukrainaan. Aiemmin saman uutisen kertoi myös Petro Poroshenko, joka osallistui 5.9. henkilökohtaisesti Naton huippukokoukseen.
Hän vahvisti maanantaina, että Ukraina on sopinut tiettyjen Nato-maiden kanssa uusien tarkkuusaseiden toimituksista, mutta ei yksilöinyt, mitkä valtiot ovat kyseessä. Kun presidentin neuvonantaja kertoi asiasta yksityiskohtaisemmin, Nato-maat joutuivat selittelemään.
Norjan, Italian, USA:n ja Puolan viralliset edustajat ovat sanoneet, että varsinaista päätöstä asetoimituksista ei ole tehty, vaan kysymys on finanssiavusta ja mahdollisista sotilaallisista sopimuksista.
"Lutsenkon viesti oli ilmaisesti suunnattu Ukrainan kansalaisille", sanoi asiantuntija Azhdar Kurtov.
"Ukrainan hallitus on menettänyt taistelun ja turvautunut valheeseen näyttääkseen kansalaisille saavuttaneena edes jonkinlaista menestystä, mutta hallituksella ei todellisuudessa ole esitettävänään minkäänlaista poliittista menestystä. Myös maan talous on surkeassa kunnossa. Siksi hallitus valehtelee ukrainalaisille.
Voi olla myös siten, että Ukraina on kertonut itse sepittämiään tietoja ja asettanut tällä tavoin läntiset liittolaisensa hankalaan tilanteeseen.
Joka tapauksessa Ukraina on jälleen kerran osoittautunut epäluotettavaksi yhteistyökumppaniksi. Lutsenko kertoi myös, että Yhdysvallat, Saksa, Kiina ja Ranska aikovat sijoittaa Ukrainaan miljardeja dollareita. Tätäkään väitettä ei pidä uskoa."
"Ukrainan ja federalistien tulitauko on tähän asti jossain määrin pitänyt, mutta se ei vielä suinkaan merkitse rauhaa. Ukrainan talous on nyt sijoittajille epäkiitollinen", totesi Azhdar Kurtov.
"Ukrainan taloustilanne on surkea. Hryvnian kurssi on pudonnut. Kansainväliset luottoluokittajat, mm. Standard & Poor’s, ennustavat Ukrainan bruttokansantuotteen supistuvan vuoden loppuun mennessä yli seitsemän prosenttia.
Myös IMF on kahden vaiheilla. Ukraina tarvitsee lisää apua, mutta maksaako se velkansa takaisin? Nykytilanteessa siitä ei voida olla varmoja."
Ote alkuperäisestä uutisesta: Falska löften eller vad Kiev hoppas på
Nato-staterna dementerar beskedet om sina avsikter att leverera vapen till Ukraina. Dagen innan meddelade Ukrainas presidents rådgivare Jurij Lutsenko att Norge, Polen, Italien, Frankrike och USA är redo att förse Kiev med moderna vapen. Är det önsketänkande från Lutsenko eller har han avslöjat en hemsk hemlighet?
NATO interventioon Ukrainassa: Kiovan aseistaminen ja maa- sekä merisotaharjoitukset käyntiin
Presidentti Poroshenko vahvisti maanantaina modernin aseellisen tuen NATO-maista samalla kun USA:n johtama Naton laivastoryhmä ja Ukrainan merivoimat käynnistivät merisotaharjoitukset Mustanmeren alueella. Ukrainassa on käynnissä valmistelut pian alkavaan Naton maasotaharjoitukseen.
NATO interventioon Ukrainassa: Kiovan aseistaminen ja maa- sekä merisotaharjoitukset käyntiin
Ukrainan turvallisuusneuvoston tiedottaja Andrei Lysenkon mukaan merisotaharjoituksen tarkoituksena on varmistaa merireittien turvallisuus kriisialueella. Mukana kolmipäiväisessä merisotaharjoituksessa on seitsemän Ukrainan laivaa ja sota-aluksia viidestä eri NATO-maasta. Harjoitus tapahtuu Yhdysvaltain johdolla.
Aluksia on saapunut harjoitukseen Espanjasta, Kanadasta, Romaniasta, Turkista ja Yhdysvalloista. Lisäksi harjoituksen komentovalvonnassa on upseeristoa Georgiasta, Norjasta, Ruotsista ja Ranskasta. Mukana harjoituksessa on myös lentokoneita ja helikoptereita, joten myös NATO:n ilmavoimat ovat operatiivisia Ukrainassa.
Merisotaharjoitukset ovat nimeltään "Sea Breeze" ja edellinen vastaava harjoitus käytiin lähellä Venäjän laivastotukikohtaa Krimin niemimaalla Sevastopolissa, joka suututti Moskovan. Venäjä kokee Sea Breeze -harjoitukset suorana uhkana kansallisille inresseilleen.
Keskellä kiivasta sisällissotaa oleva Ukraina on aloittanut myös vastaanottamaan NATO:n maajoukkoja alueelleen pian alkavaan "Rapid Trident" -harjoitukseen, jotka alkavat muutaman päivän kuluttua 13. syyskuuta, ja johon ottavat Yhdysvaltain johdolla osaa NATO:n maavoimien joukot. Harjoitus järjestetään Ukrainan länsiosissa.
NATO:n sotilasvoimien saapuessa Ukrainaan presidentti Petro Poroshenko vahvisti sopineensa suorista asevarusteiden toimituksista useista eri NATO-maista ja hän kertoi maanantaina toimitusten sisältävän moderneinta aseistusta. Poroshenko tiedotti asiasta maanantaina hallintonsa kotisivuilla,
"Sopimukset useiden NATO.maiden kanssa on saavutettu, joka takaa modernin aseistuksen suorat toimitukset, jotka helpottavat meitä puolustamaan itseämme sekä saavuttamaan voiton", hänen alllekirjoittamassaan lausunnossa sanottiin. "Me luotamme itseemme, mutta me tarvitsemme kipeästi taloudellista ja teknistä sotilaallista apua. Ja me saamme sen."
Yleistilanteen luonnetta alleviivaa tietous, että piiritetyssä Mariupolissa tänään maanantaina vierraillutta Petro Poroshenkoavartioivat brittiläiset palkkasotilaat. Henkivartijat on tietojen mukaan palkattu AEGIS Defence Services -yhtiöstä. Yhteenvetona siis todettakoon, että:
NATO on de facto suorittanut intervention Ukrainassa maa-, meri- ja ilmavoimillaan - yhtäaikaisesti - samalla kun se aloittaa modernien aseiden toimitukset Kiovan joukoille.
Yksi Ukrainaan purjehtineista amerikkalaisaluksista - ohjushävittäjä USS Ross
Länsi aggressioihin Venäjän rauhansuunnitelmasta ja tulitauosta huolimatta
Syyskuun 7. päivä Poroshenkon avustaja Juri Lutsenko kertoi, että Yhdysvallat, Ranska, Italia, Puola ja Norja ovat sopineet modernin aseistuksen toimittamisesta Ukrainalle Walesissa järjestetyssä NATO-kokouksessa 4.-5.9. Useimmat näistä maista ovat sittemmin kiistäneet asetoimituksia, mutta esimerkiksi Ranska on kieltäytynyt kommentoimasta asiaa.
NATO:n toimet -vat käynnistyneet kaikella voimallaan Itä-Ukrainassa huhtikuussa sotilaallisen hyökkäyksen aloittanutta Kiovan hallintoa tukeakseen. Näin on käynyt, vaikka Venäjän presidenttiVladimir Putin esitteli juuri NATO-kokuksen alla 3.9. rauhansuunnitelman Ukrainaan, joka antoikin toimivan pohjan Valko-Venäjällä käydyille tulitaukoneuvotteluille Kiovan ja Donbassin aluehallinnon kesken.
Hataraa tulitaukoa on edeltänyt erittäin ankarat Kiovan joukkojen kokemat sotilaalliset tappiot ja vetäytyminen koko Etelä-Donetskin luhistuneelta rintamalta.
Kiova on kuitenkin jälleen kerran hyödyntänyt tulitaukoa sopimusten vastaisesti oman sotilaskalustonsa keskityksiin ja uusiin hyökkäysvalmisteluihin. Kaikesta päätellen tulitauko ei siis tule jäämään pitkäksi vaan Ukrainan joukot vaaditun vetäytymisen sijasta tulevat hyökkäämään - NATO:n tuella. Kiovan joukkojen hyökkäysvalmistelut on vahvistettu maanantaina myös Ukrainan turvallisuusneuvostosta.
On muistettava, että viime perjantaina aikaansaatu tulitauko perustuu Putinin esittelemään 7-kohtaiseen rauhansuunnitelmaan. Ensimmäistä kertaa Venäjän onnistui saada Minskin kokoukseen sodan todelliset osapuolet, Donbassin ja Kiovan edustajat neuvottelemaan diplomaattisesta ratkaisuista.
Tätä aloitteellisuutta ei kuitenkaan ole tunnustettu länsimaissa, eikä sen ole annettu vaikuttaa ennalta suunniteltuun aggressioiden kierteeseen Venäjää vastaan:
EU koventaa Venäjän-vastaisia pakotteita pelkillä väitöksillä
Länsimaat eivät olekaan tehneet käytännössä mitään viime perjantaina voimaan astuneen tulitauon aikaansaamiseksi taikka sen ylläpitämiseksi, ja Venäjä on syyttänyt jo länsimaita sotilaallisista sekä poliittisista toimista, jotka ovat uhkana vaivoin käyntiin saatetuille diplomaattisille prosesseille.
EU on jatkanut diplomaattisista saavutuksista huolimatta aggressiivista Venäjän-vastaista politiikkaa julistamalla maanantaina - Moskovan vastapakotteisiin liittyvistä varoituksista välittämättä - uusia pakotteita, joista on ilmoitettu maanantaina illalla. Kohteena tulevat olemaan erityisesti Venäjän energiasektorin yhtiöt.
"Pakotteet on tarkoitettu tukemaan Venäjän toimien kurssin muuttamista toimissaan Itä-Ukrainan epävakauttamisessa", EU:n lausunnossa sanottiin maanantaina.
Päätös pakotteista tuli sen jälkeen kun komission ehdotus uusista pakotteista oli kertaalleen hylätty maanantaina joidenkin jäsenmaiden vastutettua aikomuksia ja EU:ssa järjestettiinkin tämän vuoksi "erityinen lähettiläskokous". Tämän erikoisen käytäntömuutoksen jälkeen uudet pakotteet ilmoitettiin hyväksytyiksi Euroopan komission aiemmin maanantaina ilmoittaneen tahdon mukaisesti.
Vielä maanantaina aamulla Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja vakuutteli suomalaisille, ettei uusia pakotteita julistettaisi. Toisin kuitenkin kävi, joka kuvastaa osaltaan sitä miten heikosti jäsenmaat tiedostavat EU:n komission aikeita.
EU siis perustelee pakotteitaan "Venäjän osallisuudella Ukrainan kriisissä" ja syyttää sitä täysin todisteettomasti osallisuudesta Ukrainan konfliktiin. Uusimmat EU:n komission valmistelemat pakotteet on tarkoitus asettaa voimaan lähipäivinä.
Suomen pääministeri Alexander Stubb ilmoitti maanantaina illansuussa Suomen tukevan uusia Venäjän vastaisia pakotteita. Perusteita Suomen antamalle tuelle hän ei ole toistaiseksi kertonut.
Venäjä on puolestaan jo varoittanut koko Euroopan unionia vastapakotteistaan, ja kaikesta päätellen kovia vastapakotteita onkin seuraavaksi luvassa - mitä todennäköisimmin ilmailusektorille, joka uhkaa koko Finnairin tulevaisuutta (lue linkki alla).
Ukrainan hallitus muuttanut toiveensa katteettomiksi lupauksiksi - Poroshenkon NATO-satuja?
Ukrainan presidentin neuvonantaja Juri Lutsenko sanoi maanantaina, että Norja, Puola, Italia, Ranska ja Yhdysvallat aikovat aloittaa asetoimitukset Ukrainaan. Venäläisasiantuntijan mukaan Ukrainan hallitus kertoo kansalaisilleen kuitenkin pelkkiä NATO-satuja.
Lähde: Rysslands Röst Toimittaja: Heikki Sipilä 9.9.2014, Verkkomedia.org
Ukrainan hallitus muuttanut toiveensa katteettomiksi lupauksiksi - Poroshenkon NATO-satuja?
Juri Lutsenko kertoi sunnuntaina Facebookissa, että Italia, Norja, Puola, Yhdysvallat ja Ranska päättivät Walesissa pidetyssä Naton huippukokouksessa aloittaa modernien aseiden toimitukset Ukrainaan. Aiemmin saman uutisen kertoi myös Petro Poroshenko, joka osallistui 5.9. henkilökohtaisesti Naton huippukokoukseen.
Hän vahvisti maanantaina, että Ukraina on sopinut tiettyjen Nato-maiden kanssa uusien tarkkuusaseiden toimituksista, mutta ei yksilöinyt, mitkä valtiot ovat kyseessä. Kun presidentin neuvonantaja kertoi asiasta yksityiskohtaisemmin, Nato-maat joutuivat selittelemään.
Norjan, Italian, USA:n ja Puolan viralliset edustajat ovat sanoneet, että varsinaista päätöstä asetoimituksista ei ole tehty, vaan kysymys on finanssiavusta ja mahdollisista sotilaallisista sopimuksista.
"Lutsenkon viesti oli ilmaisesti suunnattu Ukrainan kansalaisille", sanoi asiantuntija Azhdar Kurtov.
"Ukrainan hallitus on menettänyt taistelun ja turvautunut valheeseen näyttääkseen kansalaisille saavuttaneena edes jonkinlaista menestystä, mutta hallituksella ei todellisuudessa ole esitettävänään minkäänlaista poliittista menestystä. Myös maan talous on surkeassa kunnossa. Siksi hallitus valehtelee ukrainalaisille.
Voi olla myös siten, että Ukraina on kertonut itse sepittämiään tietoja ja asettanut tällä tavoin läntiset liittolaisensa hankalaan tilanteeseen.
Joka tapauksessa Ukraina on jälleen kerran osoittautunut epäluotettavaksi yhteistyökumppaniksi. Lutsenko kertoi myös, että Yhdysvallat, Saksa, Kiina ja Ranska aikovat sijoittaa Ukrainaan miljardeja dollareita. Tätäkään väitettä ei pidä uskoa."
"Ukrainan ja federalistien tulitauko on tähän asti jossain määrin pitänyt, mutta se ei vielä suinkaan merkitse rauhaa. Ukrainan talous on nyt sijoittajille epäkiitollinen", totesi Azhdar Kurtov.
"Ukrainan taloustilanne on surkea. Hryvnian kurssi on pudonnut. Kansainväliset luottoluokittajat, mm. Standard & Poor’s, ennustavat Ukrainan bruttokansantuotteen supistuvan vuoden loppuun mennessä yli seitsemän prosenttia.
Myös IMF on kahden vaiheilla. Ukraina tarvitsee lisää apua, mutta maksaako se velkansa takaisin? Nykytilanteessa siitä ei voida olla varmoja."
Ote alkuperäisestä uutisesta: Falska löften eller vad Kiev hoppas på
Nato-staterna dementerar beskedet om sina avsikter att leverera vapen till Ukraina. Dagen innan meddelade Ukrainas presidents rådgivare Jurij Lutsenko att Norge, Polen, Italien, Frankrike och USA är redo att förse Kiev med moderna vapen. Är det önsketänkande från Lutsenko eller har han avslöjat en hemsk hemlighet?
Falska löften eller vad Kiev hoppas på