Moskova: Pakotteista kärsii eniten Euroopan unioni | |
 |
Moskovassa on otettu rauhallisesti vastaan EU:n kolmas Venäjän vastaisten pakotteiden paketti. Osoittaessaan solidaarisuutta Yhdysvalloille Euroopan unioni on hyväksynyt jatkuvasti uusia pakotteita Venäjää vastaan.
Lähteet: Rysslands Röst
Toimittaja: Heikki Sipilä 31.7.2014, Verkkomedia.org
Moskova: Pakotteista kärsii eniten Euroopan unioni
Sanktiot, jotka koskevat pankkitoiminta, energiasektoria, aseiden vientiä ja niin sanottuja ns. kaksoismerkityksellisiä tuotteita, astuvat voimaan elokuun ensimmäisenä päivänä. Myös Yhdysvallat on asettanut lisäpakotteita.
Venäjän liikemiespiirien näkemyksen mukaan Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen asettamat pakotteet toimivat Venäjän oman teollisuustuotannon ja teknologian kehittämisen kannustimina. Hallituksen asiantuntijoiden laskelmien mukaan Venäjä tarvitsee noin kolme vuotta, jotta se voisi korvata kokonaan tuontitavarat venäläisillä tuotteilla kaikilla sektoreilla, aina pankkitoiminnasta sotateollisuuden ja maatalouden tuotteisiin asti.
Siten sanktioista kärsivät ennen kaikkea maat, jotka ottavat niitä käyttöön. Alueille, joilla nyt toimii eurooppalaisia yhtiöitä, tulee tilalle Aasian tai Latinalaisen Amerikan maita.
"Pakotteet, joihin Washington on ajanut EU:n mukaan, eivät ole muuta kuin poliittinen ajojahti, jonka USA on käynnistänyt Venäjää vastaan", sanoi politiikantutkija Mihail Remizov.
Tässä tapauksessa kysymys on taloudellisesta sodasta Venäjää vastaan, jota Washingtonin näkemysten mukaan on rangaistava Washingtonin itsensä laatimien Uuden Maailmanjärjestyksen (NWO) sääntöjen rikkomisesta. Viime vuosisadan 90-luvun alussa, jolloin Yhdysvalloista oli tullut ainoa supervalta, se monopolisoi itselleen oikeuden tulkita kansainvälistä oikeutta ja oikeuden käyttää voimaa maailmanpolitiikassa.
Venäjän toiminta Ukrainan kriisin yhteydessä haastaa Yhdysvaltojen näkemyksen mukaan tämän monopolin.
Näyttää siltä, että Euroopan unionissa tämä ymmärretään hyvin. Lähempi tarkastelu kertoo, että nämä alakohtaiset sanktiot, joiksi niitä EU:ssa ja USA:ssa nimitetään, toimivat kuin suodatin, jonka läpi EU oman tahtonsa mukaan, joko sallii tai kieltää viennin Venäjälle tai tuonnin Venäjältä.
Ne eivät kuitenkaan koske öljyllä, kaasulla tai muilla raaka-aineilla käytävää kauppaa. Syvien arktisen vesien poraustekniikan toimittamista Venäjälle rajoitetaan, mutta Moskova on jo ehtinyt ostaa tätä tekniikkaa.
Kaikki sopimukset, jotka on solmittu Venäjän ja EU-maiden välillä, ennen elokuun ensimmäistä päivää, toteutetaan. Ensisijassa tätä on vaatinut Ranska, joka toimittaa Venäjälle kaksi Mistral-luokan lentotukialusta. Tämän sopimuksen arvo on yli 1,2 miljardia dollaria.
Yhdysvallat ei ole onnistunut saamaan eurooppalaisia pidättäytymään venäläisen maakaasun tuonnista, jotta se voisi korvata tämän tuonnin omalla liuskekivikaasullaan. Tämä on ollut Yhdysvaltain tärkein kauppapoliittinen tavoite.
Kaikkein eniten Venäjään voivat vaikuttaa luottomarkkinoiden ja Euroopan arvopaperimarkkinoiden sulkeminen. Jotta rajoitettaisiin Venäjän pääsyä pääomamarkkinoille, Euroopan unionin kansalaisilta kielletään Venäjän valtionpankkien liikkeelle laskemien joukkovelkakirjojen, osakkeiden tai vastaavien instrumenttien, joiden kuoletusaika on enemmän kuin 90 päivää, ostaminen tai myyminen.
Mutta venäläiset pankit ovat jo kertoneet, että luottosalkut on ohjattu Aasian ja Latinalaisen Amerikan suunnalle, mikä tarkoittaa lähinnä Kiinaa, BRICS-maita ja erityisesti Brasiliaa ja Intiaa.
Kansainvälisten Visa- ja MasterCard-maksujärjestelmien osalta Moskovan lehdistöpalvelu on jo ilmoittanut, ettei VTB-pankin, Bank Moskvyn ja Rosselhozbank -pankin luottokortteja aiota jäädyttää. USA on soveltanut pakotteita näitä pankkeja vastaan.
Yhdysvaltalainen ExxonMobil-yhtiö on ilmoittanut, ettei se aio lopettaa yhteistyötään Venäjän kanssa. Yhtiö omistaa noin 20 prosenttia venäläisestä Rosnefti -yhtiöstä.
Euroopan komission asiantuntijat ovat laskeneet, että jos pakotteet astuvat täysimääräisinä voimaan, Euroopan unioni voi menettää tänä vuonna 40 miljardia euroa. Vuonna 2015 tappiot nousevat jo 50 miljardiin euroon, joka on noin 0,5 prosenttia EU:n kokonaiskansantuotannosta.
Tässä on kysymys ainoastaan sotilaallisten ja kaksoismerkityksellisten tuotteiden viennistä Venäjälle. Jos mukaan lasketaan myös muut tuotteet ja Venäjän vastatoimet pakotteille, nämä menetykset moninkertaistuvat.
Pakotteet eivät tuota Venäjälle erityistä taloudellista vahinkoa
Kuinka tehokkaita ne ovat ja millä tavalla ne vaikuttavat Venäjään ja itse Euroopan unioniin? Näihin kysymyksiin vastasi Golos Rossii -uutistoimistolle antamassaan haastattelussa politiikantutkija Daria Mitina.
"USA:n ja EU:n sanktiopolitiikka on aikansa elänyttä ja tehotonta, koska maailma on sidottu tiiviisti keskinäisin yhteyksiin. Kaikki kansalliset taloudet ovat osa globaalia taloutta. Pakotteet vaikuttavat aina sekä niihin, joita vastaan ne on suunnattu, että myös niitä vastaan, jotka niitä käyttävät.
Tämän vuoksi pakotteiden käyttöä voidaan pitää ennen kaikkea poliittisena toimena, erityisesti, jos otetaan huomioon, että kokonainen joukko maita on ollut pakotteiden kohteina jo vuosikymmeniä, mutta mitään erityistä vaikutusta niillä ei kuitenkaan ole ollut.
Venäjän on valtavan suuri maa, sen talous hyvin monipuolinen ja sen taloudellisen järjestelmän yhteydet Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin ovat tällä hetkellä niin kehittyneet, etteivät pakotteet tuota Venäjälle erityistä taloudellista vahinkoa."
Daria Mitina otti esimerkiksi Iranin, joka nyt poliittisten suhteiden lämmettyä länsimaihin, kääntyi Geneven tuomioistuimen puoleen ja vaati rangaistustoimia länsimaisia yrityksiä kohtaan. Oikeus teki päätöksen Iranin hyväksi.
Mitina sanoi, että pakotteet ovat ennen kaikkea poliittisen painostuksen yritys presidentti Putinia ja Venäjän poliittista eliittiä kohtaan. Mutta toivottua tulosta niillä tuskin saadaan.
Mitina totesi, että "Venäjä ei ota länsimaiden mieliksi syytä niskoilleen siitä, mitä se ei ole tehnyt, mikä koskee mm. alas ammuttua lentokonetta. Mitä luulette, yrittävätkö länsimaat pakotteilla, joita se käyttää Ukrainan tapahtumien varjolla, ajaa Venäjän pois markkinoilta, joilla sillä on merkittävä asema, kuten esimerkiksi maailman asemarkkinoilta?"
"Tietysti meitä yritetään painostaa ulos markkinoilta, eikä ainoastaan asemarkkinoilta. Ennen kaikkea tämä koskee energiamarkkinoita. On kiinnitettävä huomiota siihen, että puheet pakotteista voimistuivat sen jälkeen, kun muutamat Itä-Euroopan maat vahvistivat solmimiensa sopimusten mukaisesti osallistumisensa South Stream -kaasuputken rakentamiseen, vaikka niitä vaadittiin kieltäytymään tästä. On selvää että meidät yritetään syrjäyttää markkinoilta.
Tämä koskee myös jossain määriin Kiinaa, joka on Washingtonin näkökulmasta katsoen alkanut muodostua entistä enemmän häiriötekijäksi."
Toisin sanoen painostaessaan Venäjää pakotteilla, länsimaat tuskin saavuttavat tavoitteitaan?
"Tietenkään me emme ole Libya tai Pohjois-Korea. Olemme hyvin suuri maa. Toinen kysymys on se, että länsimaat taitavat hyvin painostuksen keinot, joita on kehitelty pitkään. Venäjällä on kuitenkin mahdollisuudet asettua niitä vastaan. Käsittääkseni kukaan ei halua Ukrainan vuoksi saattaa vaaraan koko maailmanjärjestystä, joka on onnistuttu vakauttamaan hyvin kovalla työllä."
Rysslands röst / KOMINFORM
Lähteet:
Heikki Sipilä @ 31.7.2014 15:03
|
 |     |
| |
torstai 14. elokuuta 2014
Moskova: Pakotteista kärsii eniten Euroopan unioni | |
|
Moskovassa on otettu rauhallisesti vastaan EU:n kolmas Venäjän vastaisten pakotteiden paketti. Osoittaessaan solidaarisuutta Yhdysvalloille Euroopan unioni on hyväksynyt jatkuvasti uusia pakotteita Venäjää vastaan.
Lähteet: Rysslands Röst
Toimittaja: Heikki Sipilä 31.7.2014, Verkkomedia.org
Moskova: Pakotteista kärsii eniten Euroopan unioni
Sanktiot, jotka koskevat pankkitoiminta, energiasektoria, aseiden vientiä ja niin sanottuja ns. kaksoismerkityksellisiä tuotteita, astuvat voimaan elokuun ensimmäisenä päivänä. Myös Yhdysvallat on asettanut lisäpakotteita.
Venäjän liikemiespiirien näkemyksen mukaan Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen asettamat pakotteet toimivat Venäjän oman teollisuustuotannon ja teknologian kehittämisen kannustimina. Hallituksen asiantuntijoiden laskelmien mukaan Venäjä tarvitsee noin kolme vuotta, jotta se voisi korvata kokonaan tuontitavarat venäläisillä tuotteilla kaikilla sektoreilla, aina pankkitoiminnasta sotateollisuuden ja maatalouden tuotteisiin asti.
Siten sanktioista kärsivät ennen kaikkea maat, jotka ottavat niitä käyttöön. Alueille, joilla nyt toimii eurooppalaisia yhtiöitä, tulee tilalle Aasian tai Latinalaisen Amerikan maita.
"Pakotteet, joihin Washington on ajanut EU:n mukaan, eivät ole muuta kuin poliittinen ajojahti, jonka USA on käynnistänyt Venäjää vastaan", sanoi politiikantutkija Mihail Remizov.
Tässä tapauksessa kysymys on taloudellisesta sodasta Venäjää vastaan, jota Washingtonin näkemysten mukaan on rangaistava Washingtonin itsensä laatimien Uuden Maailmanjärjestyksen (NWO) sääntöjen rikkomisesta. Viime vuosisadan 90-luvun alussa, jolloin Yhdysvalloista oli tullut ainoa supervalta, se monopolisoi itselleen oikeuden tulkita kansainvälistä oikeutta ja oikeuden käyttää voimaa maailmanpolitiikassa.
Venäjän toiminta Ukrainan kriisin yhteydessä haastaa Yhdysvaltojen näkemyksen mukaan tämän monopolin.
Näyttää siltä, että Euroopan unionissa tämä ymmärretään hyvin. Lähempi tarkastelu kertoo, että nämä alakohtaiset sanktiot, joiksi niitä EU:ssa ja USA:ssa nimitetään, toimivat kuin suodatin, jonka läpi EU oman tahtonsa mukaan, joko sallii tai kieltää viennin Venäjälle tai tuonnin Venäjältä.
Ne eivät kuitenkaan koske öljyllä, kaasulla tai muilla raaka-aineilla käytävää kauppaa. Syvien arktisen vesien poraustekniikan toimittamista Venäjälle rajoitetaan, mutta Moskova on jo ehtinyt ostaa tätä tekniikkaa.
Kaikki sopimukset, jotka on solmittu Venäjän ja EU-maiden välillä, ennen elokuun ensimmäistä päivää, toteutetaan. Ensisijassa tätä on vaatinut Ranska, joka toimittaa Venäjälle kaksi Mistral-luokan lentotukialusta. Tämän sopimuksen arvo on yli 1,2 miljardia dollaria.
Yhdysvallat ei ole onnistunut saamaan eurooppalaisia pidättäytymään venäläisen maakaasun tuonnista, jotta se voisi korvata tämän tuonnin omalla liuskekivikaasullaan. Tämä on ollut Yhdysvaltain tärkein kauppapoliittinen tavoite.
Kaikkein eniten Venäjään voivat vaikuttaa luottomarkkinoiden ja Euroopan arvopaperimarkkinoiden sulkeminen. Jotta rajoitettaisiin Venäjän pääsyä pääomamarkkinoille, Euroopan unionin kansalaisilta kielletään Venäjän valtionpankkien liikkeelle laskemien joukkovelkakirjojen, osakkeiden tai vastaavien instrumenttien, joiden kuoletusaika on enemmän kuin 90 päivää, ostaminen tai myyminen.
Mutta venäläiset pankit ovat jo kertoneet, että luottosalkut on ohjattu Aasian ja Latinalaisen Amerikan suunnalle, mikä tarkoittaa lähinnä Kiinaa, BRICS-maita ja erityisesti Brasiliaa ja Intiaa.
Kansainvälisten Visa- ja MasterCard-maksujärjestelmien osalta Moskovan lehdistöpalvelu on jo ilmoittanut, ettei VTB-pankin, Bank Moskvyn ja Rosselhozbank -pankin luottokortteja aiota jäädyttää. USA on soveltanut pakotteita näitä pankkeja vastaan.
Yhdysvaltalainen ExxonMobil-yhtiö on ilmoittanut, ettei se aio lopettaa yhteistyötään Venäjän kanssa. Yhtiö omistaa noin 20 prosenttia venäläisestä Rosnefti -yhtiöstä.
Euroopan komission asiantuntijat ovat laskeneet, että jos pakotteet astuvat täysimääräisinä voimaan, Euroopan unioni voi menettää tänä vuonna 40 miljardia euroa. Vuonna 2015 tappiot nousevat jo 50 miljardiin euroon, joka on noin 0,5 prosenttia EU:n kokonaiskansantuotannosta.
Tässä on kysymys ainoastaan sotilaallisten ja kaksoismerkityksellisten tuotteiden viennistä Venäjälle. Jos mukaan lasketaan myös muut tuotteet ja Venäjän vastatoimet pakotteille, nämä menetykset moninkertaistuvat.
Pakotteet eivät tuota Venäjälle erityistä taloudellista vahinkoa
Kuinka tehokkaita ne ovat ja millä tavalla ne vaikuttavat Venäjään ja itse Euroopan unioniin? Näihin kysymyksiin vastasi Golos Rossii -uutistoimistolle antamassaan haastattelussa politiikantutkija Daria Mitina.
"USA:n ja EU:n sanktiopolitiikka on aikansa elänyttä ja tehotonta, koska maailma on sidottu tiiviisti keskinäisin yhteyksiin. Kaikki kansalliset taloudet ovat osa globaalia taloutta. Pakotteet vaikuttavat aina sekä niihin, joita vastaan ne on suunnattu, että myös niitä vastaan, jotka niitä käyttävät.
Tämän vuoksi pakotteiden käyttöä voidaan pitää ennen kaikkea poliittisena toimena, erityisesti, jos otetaan huomioon, että kokonainen joukko maita on ollut pakotteiden kohteina jo vuosikymmeniä, mutta mitään erityistä vaikutusta niillä ei kuitenkaan ole ollut.
Venäjän on valtavan suuri maa, sen talous hyvin monipuolinen ja sen taloudellisen järjestelmän yhteydet Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin ovat tällä hetkellä niin kehittyneet, etteivät pakotteet tuota Venäjälle erityistä taloudellista vahinkoa."
Daria Mitina otti esimerkiksi Iranin, joka nyt poliittisten suhteiden lämmettyä länsimaihin, kääntyi Geneven tuomioistuimen puoleen ja vaati rangaistustoimia länsimaisia yrityksiä kohtaan. Oikeus teki päätöksen Iranin hyväksi.
Mitina sanoi, että pakotteet ovat ennen kaikkea poliittisen painostuksen yritys presidentti Putinia ja Venäjän poliittista eliittiä kohtaan. Mutta toivottua tulosta niillä tuskin saadaan.
Mitina totesi, että "Venäjä ei ota länsimaiden mieliksi syytä niskoilleen siitä, mitä se ei ole tehnyt, mikä koskee mm. alas ammuttua lentokonetta. Mitä luulette, yrittävätkö länsimaat pakotteilla, joita se käyttää Ukrainan tapahtumien varjolla, ajaa Venäjän pois markkinoilta, joilla sillä on merkittävä asema, kuten esimerkiksi maailman asemarkkinoilta?"
"Tietysti meitä yritetään painostaa ulos markkinoilta, eikä ainoastaan asemarkkinoilta. Ennen kaikkea tämä koskee energiamarkkinoita. On kiinnitettävä huomiota siihen, että puheet pakotteista voimistuivat sen jälkeen, kun muutamat Itä-Euroopan maat vahvistivat solmimiensa sopimusten mukaisesti osallistumisensa South Stream -kaasuputken rakentamiseen, vaikka niitä vaadittiin kieltäytymään tästä. On selvää että meidät yritetään syrjäyttää markkinoilta.
Tämä koskee myös jossain määriin Kiinaa, joka on Washingtonin näkökulmasta katsoen alkanut muodostua entistä enemmän häiriötekijäksi."
Toisin sanoen painostaessaan Venäjää pakotteilla, länsimaat tuskin saavuttavat tavoitteitaan?
"Tietenkään me emme ole Libya tai Pohjois-Korea. Olemme hyvin suuri maa. Toinen kysymys on se, että länsimaat taitavat hyvin painostuksen keinot, joita on kehitelty pitkään. Venäjällä on kuitenkin mahdollisuudet asettua niitä vastaan. Käsittääkseni kukaan ei halua Ukrainan vuoksi saattaa vaaraan koko maailmanjärjestystä, joka on onnistuttu vakauttamaan hyvin kovalla työllä."
Rysslands röst / KOMINFORM
Lähteet:
Heikki Sipilä @ 31.7.2014 15:03
|
| |
|
Ote alkuperäisestä uutisesta:
Moskva säkert att sanktionerna drabbar EU
Moskva har reagerat lugnt på EU:s tredje sanktionspaket mot Ryssland. Begränsningar inom bank- och energisektorn, vapenexporten och exporten av så kallade produkter med dubbla användningsområden träder i kraft från och med den 1 augusti. USA har också infört ytterligare sanktioner.
|
Eurooppa kysyy nyt: kuka kärsii taloudellisista pakotteista? | |
 |
Eurooppalaiset mediat esittävät yhä useammin tämän kysymyksen. Niiden joukkoon on liittynyt myös tanskalainen Information-lehti, 28 EU-maan päätettyä uusista Venäjän vastaisista pakotteista.
Lähteet: Rysslands Röst
Toimittaja: Heikki Sipilä 8.8.2014, Verkkomedia.org
Tanskalaislehti: kuka kärsii taloudellisista pakotteista?
Tällä kertaa pakotteet Venäjää vastaan koskivat kansainvälisten finanssimarkkinoiden toimintaa ja sotilastekniikan vientiä.
Perusteena tälle länsimaiden taloudelliselle aggressioille länsimaissa nähtiin malesialaisen matkustajalentokoneen ampuminen alas Ukrainan alueella, johon syylliseksi länsimaat nimesivät ikään kuin itsestään selvänä asiana Venäjän.
Mutta ammuttiinko kone alas vahingossa vai tahallaan?
Vuonna 1953 Bulgaria ampui alas israelilaisen matkustajalentokoneen. Vuonna 1973 Israel ampui alas libyalaisen Boeing-matkustajalentokoneen. Vuonna 1983 Neuvostoliiton yläpuolella ammuttiin alas eteläkorealainen matkustajalentokone. Vuona 1988 yhdysvaltalainen ohjusristeilijä ampui alas iranilaisen lentokoneen, jossa oli noin 300 matkustajaa. Vuonna 2001 ukrainalaiset sotilaat ampuivat vahingossa venäläisen matkustajalentokoneen. Valitettavasti tätä surullista listaa voitaisiin jatkaa.
Lentokoneita on siis ammuttu useamman kerran alas. Mutta voiko kukaan muistaa, että näiden tapahtumien yhteydessä olisi otettu käyttöön pakotteita ja erityisesti taloudellisia sanktioita? Miksi tällä kertaa, kun lentokoneen tuhoutumisen syytä ei ole edes ehditty tutkia, on kiirehditty asetta,maan pakotteita?
Vastaus on selvä: siksi, koska niiden käyttöönotosta oli päätetty jo ennakkoon. Syyn löytäminen ei ole ongelma, poliittiselle pääjuonittelijalle – Washingtonille, jolle on välttämätöntä rikkoa Euroopan ja Venäjän väliset taloudelliset yhteydet, jotta se voisi täyttää syntyvän tyhjän tilan omilla itsekkäillä tavoitteillaan oman taloutensa pelastamiseksi.
Pakotteet ovat kuitenkin kaksiteräinen miekka. Ne eivät tuota vahinkoa ainoastaan niille, keitä vastaan sanktioita käytetään, vaan myös niitä vastaan, jotka niitä käyttävät.
Viimeisessä Information-lehden numerossa yritetään selvittää, kuka pakotteista kärsii pahiten. Näyttää siltä, että näistä pakotteista ovat jo alkaneet kärsiä länsimaat. Ennen kaikkea tämä koskee suuria talouksia, kuten Saksaa. Siksi ei ole ihmeellistä, että Information viittaa omassa analyysissään saksalaisiin lehtiin, jotka kertovat paljon saksalasisten liikepiirien tyytymättömyydestä pakotteisiin.
Frankfurter Allgemeine Zeitung -lehti haluaisi lähettää kaikki pakotteisiin tyytymättömät Kremliin, vaikka olisi loogista antaa heille toinen osoite – Valkoinen talo. Spiegel-lehti puolestaan näkee vaaran siinä, että pakotteet voivat päinvastoin lujittaa Venäjää. Tätä ei tietenkään voida sulkea pois.
Britannian entisen Moskovan suurlähettilään Tony Brentonin mukaan, maa joka eli läpi sille kriittisen 90-luvun kauden, kestänee hyvin myös nykyiset pakotteet.
Brasilia lisää huomattavasti lihan vientiä itäisen tulliliiton maihin
Venäjän maataloutta valvovan Rosselkhoznadzor-viraston päätös sallia noin 90 brasilialaisen maataloustuottajan pääsy Venäjän markkinoille auttaa Brasiliaa kasvattamaan merkittävästi lihan ja maitotuotteiden vientiä itäisen tulliliiton maihin, sanoi Brasilian maatalousministeri Neri Geller torstaina.
Brasilian maatalousministeriö kertoi Rosselkhoznadzorin sallivan 89 brasilialaisten lihan ja maitotuotteiden viejän tulon Venäjän markkinoille. Kaksi muuta tuottajaa odottaa saavansa vastaavat oikeudet lähipäivinä.
Brasilia lisää tuntuvasti lihaa ja maitotuotteita vientiä täisen tulliliiton maihin vahvistamalla kansainvälistä kumppanuutta maataloutta ja luottamuksellisia suhteita ja ystävyyttä maiden Venäjän ja Brasilian välillä, sanoi Brasilian maatalousministeriö torstaina julkistamassaan tiedotteessa.
Venäjä on jo nyt brasilialaisen naudanlihan ja sianlihan viennin tärkein kohdemaa. Vuonna 2013 Brasilia toimitti Venäjälle 303 000 tonnia naudanlihaa 1, 2 miljardin dollarin arvosta ja 134 tonnia sianlihaa 412 miljoonan arvosta dollaria.
Kaikkiaan Brasilia vei 2.7 miljardin dollarin arvosta maataloustuotteita Venäjälle vuonna 2013. Itäisen tulliliiton jäsenmaita ovat Venäjä, Valko-Venäjä ja Kazakstan.
RIA Novosti / Rysslands röst / KOMINFORM
Lähteet:
Heikki Sipilä @ 8.8.2014 18:48
|
| |
|
Ote alkuperäisestä uutisesta:
Danska tidningen Information: vem drabbas mest av ekonomiska sanktioner?
Den här frågan ställs allt oftare av europeiska medier, bland andra den oberoende danska tidningen Information. De 28 EU-länderna har nyligen beslutat att införa sanktioner mot Ryssland, nämligen ett förbud mot den internationella finansiella marknadens tjänster samt exporten av militära produkter.
Läs mera: http://swedish.ruvr.ru/2014_08_07/Den-danska-tidningen-Information-vem-drabbas-mest-av-ekonomiska-sanktioner-0225/ |
| |
Kiova estää Venäjän ja Punaisen Ristin suuren avustussaattueen pääsyn Itä-Ukrainaan | |
 |
Venäjä lastasi 280 rekkakuormallista humanitaarista apua sisällissodasta kärsineen Itä-Ukrainan kansalaisille ja operaatiota johtaa Punainen Risti. Asian piti olla selvä maanantain ilmoitusten mukaan, mutta yhtäkkiä Kiovan hallinto ei sallikaan toimituksia valkoiseksi maalatuilla avustusrekoilla.
Lähteet: RIA Novosti, RT
Toimittaja: Janus Putkonen 12.8.2014, Verkkomedia.org
Kiova estää Venäjän ja Punaisen Ristin suuren avustussaattueen pääsyn Itä-Ukrainaan
Venäjän humanitaarisen tuen rekkasaattue lähti aikaisin tiistaina kohti Itä-Ukrainaa Nato-Fominskin kaupungista Moskovan alueelta, ja tavoitteena on saada kiireesti apua pahasti kärsineiden Itä-Ukrainan alueen siviiliväestölle 280 rekkalastillisen verran.
Jo lähes 750 000 itäukrainalaista on paennut Venäjälle noin neljä kuukautta kestäneitä Kiovan joukkojen rankaisuoperaatioita, kymmenet tuhannet ukrainalaiset elävät pakolaisleiureissä ja jatkuvat kaikkien aselajien siviilikohteisiin suunnatut sotatoimet ovat aiheuttaneet Donetskin ja Luhanskin alueille humanitaarisen katastrofin.
Avustusrekat lähtöhetkellä varhain tiistaina Moskovan alueella - kuva RIA Novosti
"Saattue vie mukanaan noin 2 000 tonnia hätäapua, jotka Moskova on lahjoittanut yhdessä Moskovan alueen asukkaiden kanssa Itä-Ukrainan kansalaisille", kertoi viranomainen saattueen lähtöhetkellä tiistaina aamulla.
Mukana rekoissa on 400 tonnia viljatuotteita, 100 tonnia sokeria, 62 tonnia valmisruokaa, 54 tonnia lääkkeitä ja lisäksi mm. makuupusseja 12 000 sekä 69 sähkögeneraattoria.
Maanantaina Venäjä ja Ukraina ilmoittivat päässeensä sovintoon Punaisen Ristin johtamasta operaatiosta, jolla apua viedään sodan repimille alueille Luhanskiin, jossa kärsitään erityisesti sähkö- ja ruokapulaa. Venäjä teki aloitteen hätäavusta viikko sitten YK:n turvallisuusneuvostossa.
Kiova estää avustusrekkojen pääsyn Itä-Ukrainaan
Siitä huolimatta, että Moskova on täysin avoimesti esitellyt avustusaikeensa, toiminut kansainvälisesti ja sallinut mm. toimittajien tutustua operaation sekä Punaisen Ristin viranomaisten vastata avustustuensa toimittamisesta, tiistaina tulleen tiedon mukaan Kiova aikookin silti estää avustusten toimittamisen hätää kärsiville siviileille Itä-Ukrainassa.
Ukrainan hallinto aikoo pidätellä avustusrekkoja ainakin viikon, jonka se sanoo olevan tarpeen, että Punainen Risti kykenee selvittämään minne avustukset sisällissodan keskellä menevät. Kiovan mukaan Venäjältä saapuvat 280 avustusrekkaa "eivät läpäise ICC-sertifiointia", sanoi hallinnon tiedottaja Andrey Lysenko.
Kiova estää nyt saattueen pääsyn, vaikka eilen maanantaina Moskova ilmoitti, että kaiken pitäisi olla kunnossa.
Kiova on syyttänyt Moskovaa siitä, että se tekikisi "salaista invaasiota" Ukrainaan peitellen sen humanitaarisena apuna. Jotkin länsimaat ovat tukeneet näitä Kiovan näkemyksiä ja sanoneet, ettei sellaista humanitaarista toimenpidettä voida sallia, jotka eivät ole Kiovan hyväksymiä, ja sellaista pidettäisiin hyökkäyksenä Ukrainaa vastaan. Venäjä on kommentoinut tällaisia puheita järjettömyyksinä.
Janus Putkonen @ 12.8.2014 13:17
|
| |
|
Ote alkuperäisestä uutisesta:
Relief Aid Convoy Leaves Russia for East Ukraine
NARO-FOMINSK, MOSCOW REGION, August 12 (RIA Novosti) – A Russian humanitarian convoy departed early on Tuesday from the Russian city of Naro-Fominsk in the Moscow Region and is headed to the affected areas in eastern Ukraine, the regional administration told journalists.
|
Euroopassa arvioidaan pakotekierteen tappioita ja varoitetaan Ukrainaa koskemasta kaasuputkiin | |
 |
Euroopassa jatketaan pakotekierteen EU-maille aiheuttamien tappioiden arvioimista. Ukrainan pääministeri Jatsenjukia kehotetaan olemaan koskematta Venäjän kaasuputkiin.
Lähde: Rysslands Röst
Toimittaja: Heikki Sipilä 13.8.2014, Verkkomedia.org
Euroopassa arvioidaan pakotekierteen tappioita ja varoitetaan Ukrainaa koskemasta kaasuputkiin
Brysselissä järjestetään 14.8. maatalousasiantuntijoiden kokous, jossa käsitellään markkinoiden vakauttamiseen liittyviä ongelmia. Eurostat-tilastokeskuksen mukaan Venäjän asettama vientikielto kohdistuu suoraan 12 miljardin euron arvoisiin sopimuksiin.
Muutamat maat harkitsevat jo syytteiden nostamista Venäjää vastaan WTO:ssa. Kuitenkin, kuten Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov muistutti, että Bryssel itse pakotti Venäjän ryhtymään vastatoimiin. Nimenomaan EU rikkoi törkeällä tavalla WTO:n sääntöjä. Venäjä ryhtyi omiin suojatoimenpiteisiin, jotta tulevaisuudessa estettäisiin rikkomukset meitä vastaan, sanoi Lavrov.
"EU:n taholla tehtiin päätöksiä, jotka olennaisesti rajoittivat Venäjän mahdollisuuksia rahoittaa kotimaisten tuottajien toimintaa. Samalla jätettiin meidän oma maataloussektorimme epäedulliseen kilpailutilanteeseen eurooppalaisten tuottajien eduksi.
Toinen tekijä liittyy suoraan Venäjän kansalliseen turvallisuuteen. Mikäli EU-maat yhdistyvät meitä vastaan ja ottavat käyttöön alakohtaisia pakotteita Venäjää vastaan, niin tätä on vaikeaa kutsua ainakaan hyväksi kumppanuudeksi."
Eurooppalaisten maanviljelijöiden suorat tappiot ovat vain osa syntyneistä vahingoista. Brittiläinen Farmers Weekly -lehti kirjoittaa, että kymmenet tuhannet maataloustuottajat kärsivät tappioista, jotka eivät suoraan liity Venäjän vientiin.
Tappioita kokevat myös Euroopan markkinat. Hinnat voivat romahtaa eikä tuotanto ei ole kannattavaa ja tuottajien välilliset tappiot moninkertaistuvat. Venäjän vastaiset pakotteet voivat johtaa vehnän hinnan nousuun ja tämän seurauksena pulaan leivästä, kirjoittaa The Daily Telegraph.
Varoituksia Ukrainan hallinnolle - varoitus Euroopalle
Myös Ukraina kaavailee omia Venäjän vastaisia pakotteita. Ne koskevat jo miltei kaikkea: investointien kieltämistä, tavaroiden tuonnin rajoittamista ja jopa venäläisten viihdetaiteilijoiden esiintymisen sekä kirjojen ja elokuvien kieltämistä. Tämän lisäksi pääministeri Arseni Jatsenjuk uhkasi kieltää venäläisen kaasun kuljetuksen Ukrainan kautta Eurooppaan.
Eurooppalaisten lehtien mukaan Jatsenjukia on yksityisissä keskusteluissa kehotettu olemaan kajoamatta kaasuputkiin. Saksalaiset RWE-, E.On- ja Wintershall -suuryhtiöt ja myös slovakialainen SPP-yhtiö sanoivat, etteivät ne halua edes kommentoida tämänkaltaista järjettömyyttä.
Eurooppa voi menettää Venäjän luotettavana strategisena kumppanina, sanoi asiantuntija Dmitri Danilov.
"Venäjä joutui tilanteeseen, jossa maan oli pakko linnoittautua ja puolustautua. Eikä ainoastaan lentokonein ja ydinasein. Sen on suojeltava talouttaan, etsittävä uusia kumppaneita ja lujitettava rahatalouttaan. Tämä konflikti iskee kipeästi Eurooppaan, eikä ainoastaan Venäjän ja Euroopan suhteiden osalta, vaan myös Euroopan kansainvälisen aseman kannalta."
Rysslands röst / Andrei Fedjashin / KOMINFORM
Toimitus @ 13.8.2014 19:48
|
| |
|
Ote alkuperäisestä uutisesta:
Europa avråder Jatsenjuk från att ta upp gasfrågan
Europa räknar samman framtida förluster på grund av Moskvas förbud på importen av europeiska varor. Den 14 augusti hålls i Bryssel ett extra sammanträde mellan jordbruksexperter för att diskutera en stabilisering av marknaderna. Det ryska embargot påverkar enligt Eurostat direkt exporten för 12 miljarder dollar.
|
Suurlähettiläs Talvitie jo maaliskuussa: ''Tämä tulee Suomelle äärimmäisen kalliiksi'' | |
 |
Kotimaan mediamonitorin on tarkoitus herättää keskustelua kotimaisesta mediasta ja sen tarjoamista uutisista. Alla ensimmäisenä mahdollinen uutistoimittajan henkilökohtainen kommentti artikkelista.
Toimittajan kommentti:
Keksikäämme keino miten saamme nähtävästi Suomen ainoan todellisen geopolitiikan ja ulkosuhteiden taitajan, valtiomies Heikki Talvitien Suomen ulkoministeriksi, ja välittömästi.
Janus Putkonen
Lue myös:
10.8.2014 14:21
|
| |
|
Ote alkuperäisestä uutisesta:
Venäjän-tuntija varoittaa: ''Tämä tulee Suomelle äärimmäisen kalliiksi'' | Uusi Suomi
Uskollisuus Euroopan unionille käy Suomelle äärimmäisen kalliiksi, väittää Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs, Suomi-Venäjä-seuran puheenjohtaja Heikki Talvitie.
Talvitie kirjoittaa Suomi-Venäjä-seuran blogissaan Venäjään mahdollisesti kohdistettavista talous- ja muista pakotteista, joita Eurooppa-neuvosto pohtii torstaina kokouksessaan Ukrainan tilanteen vuoksi. Talvitien mukaan pakotteista koituisi erityisen haitallisia seurauksia juuri Suomelle.
Yksi mahdollisista pakotteista olisi keskeyttää EU:n ja Venäjän väliset neuvottelut uudesta puitesopimuksesta.
– Itse asiassa Venäjä on ollut haluton sopimusta solmimaan niin kauan kun EU katsoo Venäjää ylhäältä alas. Kaikkein tärkein raamisopimus olisi Suomelle. Sen avulla saataisiin useita infrastruktuuri- ja kulttuurialoitteita vireille Suomen ja Venäjän kesken. Suomi siis toimii Brysselissä vastoin omaa etuaan, Talvitie kirjoittaa.
Toinen julkisuudessa esillä ollut keino on viisumivapaussopimuksen valmistelun keskeyttäminen.
– Kuka ihan oikeasti hyötyisi EU:n ja Venäjän välisestä viisumivapaudesta. Se olisi tietenkin Suomi, joka tarvitsee nyt kaikki taloudelliset impulssit oman taloustilanteensa tukemiseen. Kainuussa on jo merkittävää venäläisten ostosmatkailun vähenemistä, mutta sehän ei hallitusta näy kiinnostavan. Jos Venäjää vastaan suunnataan talouspakotteita, niin kärsijä on Suomi lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä, sillä boikotti pakottaa Venäjän kehittämään sisämarkkinoitaan, Talvitie arvioi.
Arvostettu ja kokenut diplomaatti Talvitie on herättänyt huomiota valtavirrasta poikkeavilla lausunnoillaan Ukrainan kriisistä. Tiistaina hän sanoi Talouselämälle, että Venäjän toiminta Krimillä on ollut luonnollista suurvallan käytöstä.
– Jos suurvallalla on sotilastukikohta, kuten Venäjällä Krimillä, se haluaa turvata tukikohdan ympäristön. Kyse ei ole siitä, ovatko Venäjän toimet järkeviä, vaan näin kaikki sotilaat käyttäytyisivät kaikissa maissa, Talvitie sanoi TE:lle.
Myöskään blogissaan hän ei puhu Krimin tapahtumista venäläisjoukkojen miehityksenä vaan toteaa Venäjän olevan ”turvaamassa Sevastopolin laivastotukikohdan kriisissä, joka on paitsi Ukrainan sisäinen kriisi niin myös lännen ja Venäjän välinen reviiritaistelu”.
Talvitien mukaan Suomi ei uskalla ilmaista omia talous- ja turvallisuusintressejään, koska ”sehän olisi vastoin eurooppalaista solidaarisuutta”.
–Suomi-neito haluaisi olla uskollinen Eurooppa-sulhaselleen. Tämä tulee kuitenkin Suomelle äärimmäisen kalliiksi. Venäjä on rajanaapuri, joka tuottaa Suomeen taloudellista vaurautta ja energiaa, Talvitie kirjoittaa.
–Suomesta ollaan jälleen tekemässä lännen etuvartioasemaa ja olemme itse siihen myötävaikuttamassa.
Teppo Ovaskainen
5.3.2014, Uusi Suomi |
Oleellista tietää yhteiskunnasta | |
 |
Kaikkein oleellisinta on halu tiedostaa asioita. Monen mielestä elämä on helppoa ja kevyttä, kun jättäytyy yhteiskuntavaikuttamisen ulkopuolelle. Vastuu ei yhteiskunnasta vieraantuneita paina.
Blogiteksti: Mauri Nygård
12.8.2014, Verkkomedia.org
Oleellista tietää yhteiskunnasta
Toiseksi on hyvä tiedostaa, että ihmislajin historia (200 000 vuotta) on ollut suurelle osalle väestä kärsimysnäytelmä. Orjuudessa tai diktaattorin tai jonkinlaisen mielivallan alla elämistä kuitenkin. Eikä ole mitään takeita, etteivätkö normaalit olot voisi palata Suomeenkin, kun todelliset päättäjät niin haluavat, ja kansa nukkuu.
Kansallisvaltiot ovat poikkeus historissa. Vasta 1800-luvulla kansallisuusaate löi itsensä kunnolla läpi.
Toisen maailmansodan jälkeen kehittyi kommunismin pelossa ns. hyvinvointivaltioita, joissa myös pienellä ihmisellä oli merkitystä ja sananvaltaakin. Lajin historiassa hyvinvointivaltio oli äärimmäinen poikkeus.
Parhaiten kansanvalta ja hyvinvointivaltio toimivat pienehköissä kansallisvaltioissa.
Ns. kommunismin tai ns. sosialismin kumoutuessa oli ennustettavissa, että nyt sitten seuraa pääoman hallitsema maailmankausi. Valtaan pääsi äärioikeistolainen ideologia, jonka politiikkaa maitten parlamentit ja hallitukset toteuttavat. Suomessakin omasta perustuslaista välittämättä, ja kaikki eduskuntapuolueet ovat menon (esimerkiksi EU:n) hyväksyneet.
Tavoitteena näyttää olevan, vaikkei sitä haluaisi uskoa, kansallisvaltioiden ja kansanvallan hävittäminen. Uusi maailmanjärjestys (New Word Order).
Suomeakin ajetaan alas monella sektorilla. Eduskunnan valta on annettu EU:lle, joka on siirtämässä sitä vielä kauemmas USA:han ja suuryrityksille. Toisaalta valtion omaisuutta yksityistetään lähes lahjoittamalla. Viimeisin esimerkki Rautaruukki. Kuntapalvelut pyritään yksityistämään. Jne.
Maailmaa johdetaan suuren rahan ja aseteollisuuden intresseistä. Kannattaa muistaa, että Mister EuropaHelmuth Kohlkin paljastui osin aseteollisuuden rahoittamaksi. EU käy nyt omissa nimissään kahta pientä siirtomaasotaa Afrikassa ja on ollut aktiivinen Ukrainassa, ja NATO-järjestöhän on aseteollisuuden menekinedistämisorganisaatio.
Kaikki oleellinen on suorastaan puppua, niin euro kuin vapaakauppakin.
Uusi uljas maailma on jo totta, eli asiat ovat usein juuri päinvastoin, kuin kerrotaan. Tämän mahdollistaa se, että median valtaa ei ole osattu ottaa mitenkään huomioon maitten valtiorakenteissa, ja toisaalta ihmiset ovat lajinkehityksensä puolesta vastustuskyvyttömiä mediaa ja joukkotiedotusta vastaan.
Mauri Nygård
Toimitus @ 12.8.2014 10:14
|
|
Verkkomedian julkaisemat blogit eivät edusta toimituksen kantaa.
Kaikki blogikirjoitukset ovat kirjoittajien henkilökohtaisia mielipiteitä. |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Moskva säkert att sanktionerna drabbar EU