Mutta Ukrainan alueella ajelevat venäläiset panssarivaunut ja tulitetaan Grad -kranaatinheittimillä. Tästä on vakuuttunut USA:n valtionhallinnon tiedottaja Marie Harf. Tosin todisteita väitteilleen hän ei voinut esittää. Asiantuntijat sanovat, että Washington ja Kiova ovat niin syventyneet informaatiosodan käyntiin, että jo itsekin uskovat siihen, että Venäjä käy sotaa Ukrainaa vastaan.
Venäjän joukkoviestimien uutiset Ukrainan kaakkoisosista saapuvista pakolaisvirroista Venäjälle, eivät vastaa todellisuutta, ilmoitti Marie Harf. Mutta, keitä ovat sitten ne kymmenet tuhannet ihmiset, jotka joka päivä ylittävät Venäjän rajan, raja-asemien kautta? Näyttää siltä, että valtionhallinnossa edelleen pidetään kiinni Psakin näkemyksestä, jonka mukaan kyse on koululaisista, jotka kesälomien alkaessa, kiiruhtavat sukulaistensa luokse kylään. Samoin kun myös hänen väitteeseensä siitä, että Luhanskissa ja Donetskissa, Ukrainan armeijaa vastaan taistelee Venäjä. Ovathan silminnäkijät havainneet tuntemattoman sotilasosaston, joka kesäkuun 20. päivänä saapui Luhanskiin. Lisäksi Washingtonilla on kuvia, Luhanskin alueella tuhotusta, Venäjän armeijalle kuuluneesta Grad -kranaatinheitinjärjestelmästä.
Siitä, että näitä Grad -kranaatinheitinjärjestelmiä kuuluu Ukrainan armeijan varustukseen ja että niillä on tulitettu kaupunkien asuinkortteleita, valtionhallinnossa vaietaan. Siellä nähdään, että Kiovan hallinto voi käyttää minkälaisia aseita tahansa, oikeutettuna keinona, sen taistelussa niin sanottuja terroristeja vastaan.
Ukrainan hallinto ei kainostele, kun se valitsee keinoja taistelussa omaa kansaansa vastaan. Grad -kranaatinheitinjärjestelmien lisäksi on käytetty rypälepommeja ja fosforipommeja. Kaikki tämä tapahtuu länsimaiden hiljaisella suostumuksella. Washington, yhteen ääneen Kiovan kanssa vakuuttaa, ettei Ukrainan kaakkoisosissa ole siviiliväestöä. Tätä linjaa ei ole valittu sattumalta, uskoo politiikantutkija Aleksei Panin.
Mitä syvemmälle Venäjä voidaan vetää Ukrainan tapahtumiin, sitä yksikertaisempaa on hyväksyä pakotteita sitä vastaan. Silloin USA:n on helpompaa kilpailla Venäjää vastaan Euroopan alueella. Ennen kaikkea kysymys on EU:n kaasu- ja öljymarkkinoista. Kun syytetään Venäjää aggressiivisuudesta, on myös helpompaa perustella Naton laajentamista idän suuntaan. Itse asiassa kyse on sotilaallisen provokaation politiikasta.
Ukrainan presidentin, Poroshenkon ilmoittamaa tulitaukoa, käytetään itse asiassa joukkojen udelleen ryhmittämiseen. Tulitauko on ainoastaan puhetta. Donetskin ja Luhanskin alueiden asutuskeskuksissa tulitus ei ole lakannut. Poroshenko syyttää tietysti tulitauon rikkomuksista kapinallisia ja Ukrainan tykistö ainoastaan vastaa heidän provokaatioihinsa. Näyttää siltä, että Ukrainan presidentti täyttää hyvin korkeammalta saamiaan tehtäviä. Tästä todistaa, että käydyn puhelinkeskustelun aikana, USA:n varapresidentti Joe Biden kehui Poroshenkon toimintaa huippuammattitaitoiseksi. Washingtonin suojelu antaa Ukrainalle selvästikin rohkeutta uusiin Venäjä vastaisiin esiintymisiin.