iina ja Venäjä vahvistavat strategista energiayhteistyötä | |||||
 |
Ei kestänyt kauaa ''vuosisadan energiapaketin'' julkaisusta, kun Venäjä ja Kiina allekirjoittivat jo uusia merkittäviä maakaasu-, öljy- ja hiilisopimuksia. Kokonaisuutena sopimukset merkitsevät suurta strategista ja geopoliittista muutosta kahden Euraasian valtion välillä. Vaikutukset tulevat näkymään Euroopan tulevaisuudessa ja Yhdysvalloissa saakka.
Toimittaja: Ville Kyrönlahti
6.10.2014, Verkkomedia.org
Kiina ja Venäjä vahvistavat strategista energiayhteistyötä
Xinhuan ja Interfaxin tietojen mukaan Gazpromin toimitusjohtaja Aleksei Miller kertoi 17.9 Vladimir Putinille Kiinan kanssa käydyistä energianeuvotteluista, joiden mukaan seuraavan 30 vuoden aikana Venäjältä tullaan toimittamaan läntistä putkireittiä pitkin Kiinaan 30 miljardia kuutiometriä maakaasua.
Gazprom ja Kiinan National Petroleum Corporation (CNPC) allekirjoittavat sopimuksen marraskuussa 2014. Osapuolet ovat keskustelleet mahdollisuudesta jopa kaksin tai kolminkertaistaa toimitettavan maakaasun määrä 60–100 miljardiin kuutiometriin.
Sopimuksessa tullaan hyödyntämään osin Venäjän läntistä maakaasuputkistoa. Uusi läntinen putkilinja on jatkoa Venäjän ja Kiinan toukokuussa 2014 allekirjoittamalle ”vuosisadan energiapaketille”, josta maat neuvottelivat yli vuosikymmenen ajan.
Tämä aikaisempi itäinen tai ns. Itäisen reitin kaasuprojekti (East Route Gas Project) vaatii uuden kaasuputken rakentamista, joka tulee tarjoamaan Kiinalle vuodesta 2018 lähtien 38 miljardia kuutiometriä maakaasua vuosittain. Itäisen putkireitin (virallisesti ”Power of Siberia”, Siperian voima) rakentaminen aloitettiin tässä syyskuussa Jakutskista. Putkisto valmistuu vuoteen 2018 mennessä ja sen rakentamiskustannusten arvioidaan nousevan noin 55 miljardiin dollariin.
Nesteytetyn maakaasun hankkeet Jamalin niemimaalla
Kaksi edellä mainittua Venäjän ja Kiinan välistä kaasuputkihanketta eivät ole läheskään kaikki, joista kahden Euraasian maan välillä on tähän mennessä sovittu.
Kiinan kansallisen energiaviraston johtaja Zhang Yuqing ilmoitti 19. syyskuuta, vain kaksi päivää Länsi-Siperian ja Kiinan neuvotteluiden jälkeen, että Kiina ”tulee täydentämään yhteistyötä” venäläisten yritysten kanssa koskemaan myös Venäjän valtavaa Jamalin nesteytetyn maakaasun (LNG) projektia. Kiinalaiset, jotka ovat kehittäneet oman teknologian LNG:n tuottamiseen, käyttävät sitä Jamalin kaasuntoimituksissa Kiinaan.
Jamalin niemimaan ns. ”Jamalin Megaprojekti” sisältää yhden maailman suurimmista käyttämättömistä maakaasuvarannoista. Kiina ja Venäjä keskustelevat parhaillaan Kiinan kasvavasta osuudesta Jamalin LNG:n kehittämisessä. Nykyinen Kiinan ja Venäjän Jamalin LNG-projekti velvoittaa CNPC:tä poraamaan 200 [uutta] kaasulähdettä, luomaan putkijärjestelmän sekä kaasun käsittely- ja nesteytyslaitokset Etelä-Tambeyskoyen kaasukentälle.
Kaasuyhtiö Novatekilla on hankkeesta 60 prosentin omapääomaosuus, kun kiinalaisella CNPC:lla ja ranskalaisella Totalilla molemmilla on 20 prosentin osuus.
Vuonna 2008 Venäjä ja ExxonMobile allekirjoittivat sopimuksen yhteisyrityksen perustamisesta Jamalin viereiselle kaasukentälle. Yhdysvaltojen ja EU:n pakotteet voivat tiukentuessaan jäädyttää jo tehdyn sopimuksen. Kiinan ja Moskovan väliset sopimukset on selvästi tehty sitä silmällä pitäen, että Moskova saattaa menettää länsimaisten yritysten osallisuuden tulevien pakkoteiden myötä.
Hiiliyhteistyö etenee
2014 syyskuun alussa Venäjän valtion omistama Rostec allekirjoitti 10 miljardin dollarin arvoisen sopimuksen Kiinan valtion omistaman Shenhua Group Corporation Ltd:n kanssa, joka on maailman suurin hiilen tuottaja. Sopimuksen pohjalta yritykset tutkivat ja kehittävät mm. Ogodzhinskoyen hiiliesiintymää Amurin alueella Venäjällä. Sen arvioidut hiilivarannot ovat noin 1,6 miljardia tonnia.
Rostecin arvion mukaan hiilentuotanto voidaan aloittaa vuonna 2019. Vuotuinen tuotanto saattaa nousta jopa 30 miljoonaan tonniin, josta pääosa viedään Kiinaan.
Rostecin ja Shenhuan yhteistyö ei koske ainoastaan Amurin kivihiiltä, vaan yhtiöt rakentavat myös hiilen kuljetusta varten meriterminaalin Primorskyn alueelle Port Veraan. Sen vuotuisen kapasiteetin arvioidaan olevan 20 miljoonaa tonnia. Rakentaminen aloitetaan vuonna 2015 ja käyttöönotto tapahtuu vuosien 2018–2019 välisenä aikana.
Terminaalin avulla Venäjää lisää huomattavasti kivihiilen vientiä Aasian ja Tyynenmeren markkinoille. Hankkeeseen sisältyy myös voimalaitoksen rakentaminen ja korkeajänniteverkon ulottaminen Kiinaan sekä yhteiskunta- ja liikenneinfrastruktuurin kehittämistä.
Tavoitteena on turvata riittävä sähköntarve Amurin alueelle Kiinan pohjoisosiin. Itse hankkeen odotetaan synnyttävän moin 10 000 uutta työpaikkaa. Hankkeeseen liittyvän muun teollisuustoiminnan johdosta pitäisi syntyä vielä 30 000 työpaikkaa lisää.
Sopimusten valtavat geopoliittiset vaikutukset
Syyskuun 20.päivänä Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev kertoi venäläiselle TV-kanavalle, että ”yhteistyömme Kiinan kanssa on strategisesti tärkeää. Meillä on loistavat taloudellis-poliittiset suhteet. Kiina on [meille] strateginen kumppani ja me olemme kiinnostuneita laajentamaan yhteistyötä.”
Ottaen huomioon myös muut Putinin toimenpiteet syventää poliittisia, taloudellisia ja sotilaallisia suhteita Kiinan ja muiden Euraasian kansojen kanssa, on uusimmilla energiasopimuksilla potentiaalia muuttaa globaalia geopoliittista asetelmaa, jota sotaisa Washington ei tule katsomaan hyvällä.
Olen jo aiemmin todennut, että maailma on niin perusteellisessa muutostilassa, että sellaista tapahtuu vain muutaman vuosisadan välein. Yksi aikakausi on päättymässä. Kerran kiistaton Yhdysvaltojen ja EU:n luoma Atlantin liittoon pohjautuva globaali hegemonia on murenemassa.
Washington ja sen taustalla toimivat vaikutusvaltaiset ja rikkaat suvut ovat käymässä epätoivoisiksi: miten pysäyttää tai kääntää maailmanlaajuisen vallan heikkeneminen?
EU-maissa, ja erityisesti Saksan eliittipiireissä, ollaan kyllästymässä Yhdysvaltain uuskonservatiivien ajamiin sotiin, tekaistuihin globaaleihin sairausepidemioihin kuten ebolaan sekä Ukrainan tuhoamiseen, joka on vahingoksi Euroopan unionille, mutta jättää Washingtonin ja Wall Streetin ongelmitta. Tulevat kuukaudet ovat kohtalokkaampia kuin monet osaavat edes kuvitella.
Aiemmin vaikutusvaltaisten instituutioiden valta on murenemassa uusien instituutioiden noustessa tilalle korvaamaan niiden väärinkäyttämän vallan. Viimeisimmät Kiinan ja Venäjän väliset taloussopimukset muovaavat tätä käänteentekevää muutosta.
Seitsemän merkittävää energiasopimusta
Vuodesta 2013 Venäjä ja Kiina ovat solmineet seitsemän merkittävää energiasopimusta, joiden vaikutukset saattavat koitua kohtalokkaaksi etenkin EU:lle. Venäjän johtavissa pankeissa johtavana strategina toiminut Chris Weafer sanoo, että EU:n sanktiopolitiikka edustaa pikemminkin ”poliittista tunteilua kuin taloudellista pragmatismia”.
Alla on listaVenäjän ja Kiinan välisistä sopimuksista, joista osaan on viitattu edellä olevissa luvuissa.
1. Vuonna 2013 Rosneft allekirjoitti Kiinan kanssa 25 vuotta kestävän, 270 miljardin dollarin arvoisen öljynvientisopimuksen. Sopimuksen mukaan Rosneftille kuuluu 80 miljardin etukäteismaksu
2. Gazprom ja Kiina tekivät toukokuussa 2014 vähintään 400 miljardin dollarin arvoisen maakaasuputkisopimuksen (”vuosisadan energiapaketti”) 30 vuodeksi. Se tuo vähintään 0,4 prosentin vuosittaisen BKT:n kasvun vuodesta 2015 alkaen
3. Kiina ja Novatek allekirjoittivat erillisen 20 vuoden LNG-sopimuksen toukokuussa 2014
4. Rosneft myy 10 prosenttia omistamastaan Vankorin öljykentästä Kiinalle. Tapaus on osa suurempaa liikettä, joka sallii Kiinalle yksinoikeudellisen osasijoittajan roolin jo toiminnassa olevilla öljy- ja maakaasuesiintymillä
5. Kiinalainen PowerChina ilmoitti kesäkuussa 2014 investoivansa 4–5 miljardia dollaria RusHydron kanssa yhteiseen vesivoiman yhteisyritykseen
6. Kiina ja Venäjä sopivat huhtikuussa 2014 ydinenergian investointi- ja kehittämisyhteistyöstä
7. Syyskuussa 2014 Rostec ja Shenhua allekirjoittivat 10 miljardin dollarin investointisopimuksen kivihiilienergian kehittämiseksi
Pääasiallinen lähde (käännetty kokonaan, William Enghdahl):
Lisälähteet:
Lue myös:
| ||||
Sivut
▼
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.