Suomi kannattaa viisumivapaata käytäntöä
© Kuva: Venäjän liittoneuvosto
Suomi kannattaa rajamuodollisuuksien helpottamista ja viisumien poistamista Venäjän ja EU:n väliltä jatkossa. Tästä ilmoitti eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma, sen jälkeen, kun oli neuvottelut Helsingissä Venäjän parlamentin ylähuoneen, liittoneuvoston puheenjohtaja, Valentina Matvijenkon kanssa.
- Pidämme Suomessa tärkeänä päämääränä viisumivapauden saavuttamista. Viisumivapaaseen käytäntöön voidaan päästä muutamassa vaiheessa. On välttämättä helpotettava rajamuodollisuuksia. Suunnittelemme aluksi viisumien myöntämistä aiempaa nopeammin, jotta tämän jälkeen olisi helpompaa saada viisumi muutaman vuoden ajaksi. Mutta täydellisen viisumivapauden takaamiseksi, tarvitaan päätösten hyväksymistä EU:n tasolla.
Tärkeänä askeleena viisumiesteiden täydellisen poistamisen tiellä pitää olla Venäjän ja EU:n välillä solmittava sopimus viisumivapaudesta, lyhyille, kansalaisten kaupallisen toiminnan matkoille. Venäjä toivoo, että Suomi, EU:n jäsenmaana, myötävaikuttaisi tämän kysymyksen pikaiseen ratkaisemiseen, totesi Valentina Matvijenko.
- Toivomme, että Suomi, EU:n jäsenmaana, myötävaikuttaisi tämän kysymyksen pikaiseen ratkaisemiseen. Samalla haluaisin kiittää Suomen hallitusta ja ulkoministeriötä siitä, että ne ovat muodostaneet venäläisille hyvät edellytykset saada viisumi Suomen matkoja varten. Viisuminhakemus käytäntö on saatettu mahdollisimman helpoksi sekä aikamäärien että hakemuksen jättämisen kannalta.
Eduskunnan puhemies ehdotti moottoritien rakentamista Helsingin ja Pietarin välille, joka toimisi vastaavan periaatteen mukaan, kuin jo käytössä oleva huippunopea junaliikenne näiden kaupunkien välillä. Eero Heinäluoma kertoi, miksi pitää asiaa tärkeänä.
- Vuonna 2012, kansalaiset molemmista maista, tekivät rajan ylityksiä 12 miljoonaa kertaa. Matkustajien määrä on lisäksi voimakkaasti kasvussa, siksi on välttämättä kehitettävä, rajojen ylittämisen infrastruktuuria. Tämä koskee erityisesti liikennettä.
Yhteisillä projekteilla kulttuurin ja taiteen alueilla, on merkittävä asema Suomen ja Venäjän välisten kumppanuussuhteiden kehittämisessä. Maiden välillä toimii hyvin yhteistyö historiallisen kulttuuriperinnön vaalimisen alueella. Mailla on olemassa yhteisiä kirjasto- ja museoprojekteja. Mahdollisesti juuri tämän vuoksi, venäjänkielen opiskelu on saamassa aiempaa suurempaa suosiota Suomessa, sanoi Eero Heinäluoma.
- Hyvät naapuruussuhteet edellyttävät toisen maan kielen ja kulttuurin tuntemista. Tämän tehtävän ratkaisemista varten, Suomen parlamentti hyväksyi syyskuussa päätöksen juhlarahaston perustamisesta, venäjänkielen ja kulttuurin opiskelun kannustamiseksi suomalaisen nuorison keskuudessa. Juhlarahasto perusetiin Suomen parlamentin säännöllisten istuntokausien alkamisen 150-vuotispäivän kunniaksi. Ne pantiin alulle Venäjän keisari Aleksanteri II päätöksellä vuonna 1863, meidän yhteisen historiamme vuosien aikana.
Historiallisesti muodostuneet kahden maan suhteet ovat esimerkki hyvästä naapuruudesta, kumppanuudesta ja keskinäisesti edullisesta yhteistyöstä. Niiden saavuttamiseksi molemmat maat ovat joutuneet käymään läpi vaikeita koettelemuksia, mutta tänään ne elävät hyvien naapuruussuhteiden vallitessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.