Kuka tarvitsee puheita Suomen liittymisestä Natoon?

Uutistoimisto Reutersille antamassaan haastattelussa Suomen puolustusministeri ministeri Haglund sanoi, että Suomen pitää liittyä Natoon. Hänen mukaan Venäjä ei ole uhka Suomelle, mutta ettemme voi tietää, mitä tulevaisuudessa voi tapahtua. Lähde: Rysslands Röst Toimittaja: Heikki Sipilä 22.6.2014, Verkkomedia.org Kuka tarvitsee puheita Suomen liittymisestä Natoon?  Kansanäänestys Natoon liittymisestä olisi Haglundin mukaan järjestettävä vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen. Ministeri Haglund on itse asiassa puhunut asiasta usein. Edellisen kerran hän nosti esille Nato-kysymyksen huhtikuussa ja sitä ennen marraskuussa 2013. Suurin osa Suomen kansalaisista ei kuitenkaan pidä hänen väitteitään "Venäjän uhasta" uskottavina. Siksi hän keskittyy nyt alueellisiin kansallisuuskysymyksiin. Koska kolme Pohjoismaata - Tanska, Norja ja Islanti - ovat Naton jäseniä, nyt olisi myös Suomen ja Ruotsin aika liittyä läntiseen sotilasliittoon. Suomen presidentti Sauli Niinistöllä on asiasta erilainen näkemys, arvioi Rysslands Röst. "Suomen turvallisuus ei ole uhattuna eikä tilannetta alueella pidä kärjistää", sanoi presidentti hiljattain Venäjän ulkoministeri Sergei Lavroville hänen vieraillessa Suomessa aiemmin kesäkuussa. Presidentti Niinistö ja ulkoministeri Lavrov kesäkuussa 2014 Amerikkalaismieliset poliitikot ja muut Naton kannattajat pyrkivät jatkuvasti vaikuttamaan suomalaisten mielipiteisiin Nato-kysymyksessä. Ukrainan kriisi on tullut kätevä tekosyy luoda suomalaisten kannalta perusteemattomia uhkakuvia. Samalla tavalla tehtiin Nato-myönteistä propagandaa elokuussa 2008 käydyn Etelä-Ossetian sodan yhteydessä. Se ei onnistunut vakuuttamaan suomalaisia, mutta tilanne on nyt samanlainen. Aiemmin 20 prosenttia kansalaisista kannatti maan liittymistä Natoon. Helsingin Sanomien ja muiden tahojen nyt tekemien kyselytutkimusten mukaan edeleenkin vain 23 - 30 prosenttia suomalaisista suhtautuu myönteisesti ajatukseen Suomen liittymisestä läntiseen sotilasliittoon. "Monet venäläiset epäilevät Ukrainan kriisin ja vuoden 2008 Georgian sodan vaikuttimeksi sitä, että Nato aikoo laajentua itään tai koilliseen. Venäjällä tehdyt mielipidemittaukset osoittavat toistuvasti, etteivät venäläiset hyväksy Natoa maansa rajojen läheisyydessä", sanoo politiikantutkija Aleksei Pilko: "Monet Naton virkamiehet ja amerikkalaismieliset poliitikot vakuuttavat koko ajan haluavansa laajentaa läntistä sotilasliittoa kauemmas itään. Kuitenkin Etelä-Ossetian tapahtumat vuonna 2008 ja Ukrainan nykyinen kriisi ovat ilmiselvästi pysäyttäneet tällaiset suunnitelmat. Kuitenkin puheet asiasta jatkuvat edelleen ja tällä tavalla pyritään kaiketi ensisijaisesti pitämään yllä mielikuvaa Naton koko organisaation olemassaolon välttämättömyydestä." "En ymmärrä, miten Nato-myönteiset poliitikot voivat ajatella, että Venäjä ei piittaisi naapurimaansa liittymisestä Natoon. Ihan kuin se olisi joku jalkapallokerho", ihmettelee asiantuntija Vladimir Jevsejev: "Nato-jäsenyys ei lisäisi Suomen turvallisuutta. Se aiheuttaisi vain uusia ongelmia, koska Venäjä joutuisi pakostakin ryhtymään vastatoimenpiteisiin. Toisin sanoen Suomen liittyminen Natoon aiheuttaisi Suomelle uusia turvallisuusuhkia". "Useimmat asiantuntijat eivät usko, että Suomi liittyy Natoon. Etelä-Ossetian sodassa vuonna 2008 ja tänä vuonna Ukrainan kriisin yhteydessä Venäjä on osoittanut, ettei se suvaitse Naton laajenemista rajojensa tuntumassa", sanoi politologi Aleksei Pilko. "Nato puhuu usein laajenemisaikeistaan. Nähdäkseni Ossetian tapahtumat ja Ukrainan kriisi ovat osoittaneet, että tällaiset pyrkimykset eivät Euroopassa onnistu, mutta silti laajentumispuheet vain jatkuvat", hän totesi. Lähde: http://swedish.ruvr.ru/2014_06_20/Vem-behover-rykten-om-Finlands-intrade-i-Nato-9288/