Projektiin liittyminen sen täysivaltaisena jäsenenä merkitsisi miljoonan euron maksuja vuodessa. Projektin johto on valmis kuitenkin antamaan Venäjälle vuoden assosiaatiojäsenyyden mahdollisuuden. Tämä asema antaa oikeuden osallistua keskusteluihin, mutta ei aseta maalle rahoitusvelvoitteita.
SKA-projektiin, josta idea esitettiin vuonna 1991, osallistu tällä hetkellä kymmenen maata. Assosiaatiojäsenenä siinä on yksi maa - Intia. Kaikkiaan siinä on mukana noin sata järjestöä 20 eri maasta. Täysjäsenyys projektissa antaa oikeuden osallistua tieteellisen politiikan laatimiseen, tehdä omia tutkimuksia sekä tehdä tilauksia omilta teollisuuslaitoksilta. SKA-projektin sääntöjen mukaan, kaikki maan tekemät sijoitukset, palautetaan myöhemmin sen teollisuuslaitoksille annettavina tilauksina, sopimusten muodossa.
Projektin tehtävänä on rakentaa radioteleskooppi, joka ottaa vastaan neljän metrin ja kolmen senttimetrin välillä olevia radioaaltoja. Sen kokoamia tietoja käytetään hyväksi astrofysiikan eri alueilla, yksittäisten kohteiden, kuten pulsareiden tutkimisesta, aina koko taivaan luotaamiseen radioaaltojen alueella. Eksoottisena tehtävänä on Maapallon ulkopuolisten sivilisaatioiden lähettämien viestien etsiminen.
SKA:n kolme tuhatta antennia, joita sijoitetaan Australiaan ja Etelä-Afrikkaan tulevat toimimaan, kuten yhtenäinen teleskooppi, jonka pinta-ala vastasi neliökilometrin kokoista antennia (tästä se on saanut myös nimensä). Ensimmäisiä tieteellisiä tuloksia odotetaan saatavan vuoden 2023 jälkeen.
 Radioastronomia, on alue, jossa venäläinen (aiemmin neuvostoliittolainen) tutkimus on ollut vahvoilla. Neuvostoliittolaiset tutkijat olivat ensimmäisiä, pitkien etäisyyksien päähän toisistaan sijoitettujen teleskooppien pohjalle perustuvan, radiointerferometria -metodin kehittäjä. Sen mukaan, tarkkailuun osallistuvat radioteleskoopit sijoitetaan etäisyyksien päähän, jotka vastaavat maanosien etäisyyksiä toisistaan. Ensimmäiset kokeet, yhdessä yhdysvaltalaisten ja myös muiden teleskooppien kanssa aloitettiin 1960-luvun lopulla. Venäjän alueella toimii sen oma Kvazar-KVO verkosto, mihin kuuluu kolme observatoriota: Leningradin alueella, Pohjois-Kaukasian alueella ja Burjatiassa (Etelä-Siperia). Tämän lisäksi, jo 2,5 vuoden ajan, Maapallon kiertoradalla on toiminut venäläinen kymmenen metrin RadioAstron teleskooppi. Näin ollen, Venäjän liittyminen SKA-projektiin olisi loogista ja myös houkuttelevaa.
Olga Zakutnjaja
Ulkomaat, Venäjä, projekti, Avaruuseera, astronomia, tutkimus, Tiede ja teknologia
Lue lisää: