Lähi-idän peruskalliot ovat tärähdelleet kolme vuotta ja maanjäristyksen tuhot ovat jättäneet jälkensä. Tässä artikkelissa keskityn tämän tuhon avain pelaajiin, Saudi-Arabian valtioterrorismiin, Syyrian sotaan ja tapahtumiin, jotka ovat näihin kytköksissä.
Kohti Geneve kakkosta
Yhdysvaltain suurlähettiläs Syyriaan, Robert Ford, on julistanut (1) Syyrian suurimmalle oppositioryhmittymälle, niin kutsutulle Syyrian kansalliselle koalitiolle: "Bandar on pitkällä lomalla, menkää Geneve kakkoseen."
Mutta riittääkö tämä tuomaan päätökseen kolme vuotta väkivaltaisinta ajankohtaa Lähi-idässä sitten 1980-luvun Irakin ja Iranin välisen sodan?
Robert Ford
Robert Ford on Syyrian Salvador-option pääarkkitehti. Ford sai valmiutensa tehtävään Yhdysvaltain kakkosena Bagdadissa (2). Samanaikaisesti Irakin suurlähettiläänä toimi John Negroponte, jolla on mittavaa kokemusta Etelä-amerikan kentältä Yhdysvaltain takapiha-aikakaudelta 1980-luvulla.
Negroponten toimiessa Yhdysvaltain suurlähettiläänä Hondurasissa hänellä oli merkittävä rooli Nicaraguan kuolemanpartioiden taustalla (3). Yhdessä Negroponte ja Ford muokkasivat Salvador-option Irakiin vuonna 2005 (4). WikiLeaksin vuotamat sähköpostiviestit vahvistavat käsitystä siitä, kuinka Syyriassa toteutettiin Salvador-optiota kuolemanpartioineen jo viimeistään kesällä 2011 (5).
"Bandar Bush"
Prinssi Bandar "Bush" Sultan on Saudi-Arabian nykyinen tiedustelupalvelupäällikkö, joka oli ennen nykyistä tehtäväänsä toiminut suurlähettiläänä Washingtoniin yli kahden vuosikymmenen ajan. Hän sai lempinimensä läheisistä yhteyksistään Bushin perheeseen (6).
"Syyrian ystävät" Pariisissa.
Yhdysvallat liittolaisineen tapasivat 6.7.2012 Pariisissa pohtiakseen, mitä tehdä seuraavaksi Syyrian sotaprojektilleen (7). Päätös oli Salvador-option kiihdyttäminen pistämällä shiiojen ja sunnien väliseen uskonsotaan kiihottaminen täydelle vaihteelle. Tarkemmin sanoen Yhdysvallat päätti antaa vapaat kädet Persianlahden petromonarkioille niiden mobilisoidessa takfiirisaarnaajia sekä aseistaessaan ja kouluttaessaan näiden värväämiä nuoria Syyrian, Irakin ja Libanonin rintamille (8).
Kilpailuttamisen nimissä ja pakon sanelemana Yhdysvallat ulkoisti tehtävän Qatarin ja Saudi-Arabian kaltaisille tahoille. Saudi-Arabian kohdalla Syyrian ja Libanonin kansio annettiin Bandarille, joka nimettiinkin muutama viikko Pariisin kokouksen jälkeen, 20.7.2012, Saudi-Arabian tiedustelupäälliköksi (9).
Salvador-optio epäonnistuu
Syyrian kohdalla Salvador-optio on epäonnistunut kriittisissä tavoitteissaan. Tärkein yksittäinen syy tähän oli kansallisten puolustusjoukkojen muodostuminen Syyrian armeijan tueksi, ja vapaaehtoisia löytyi varsinkin vähemmistöistä, jotka pelkäsivät al-Qaidan harjoittamaa etnistä väkivaltaa (10).
Tämä vapautti Syyrian armeijan puolustustehtävistä, ja armeija pääsi keskittymään etenemiseen. Näin Syyrian armeija on päässyt niskan päälle kentällä, ja sota-asiantuntijat ovat päätelleet kuinka tästä ajankohdasta alkaen Syyrian armeija on alkanut valloittamaan takaisin alueita joita se ei ollut hallinnut pitkään aikaan (11).
Bandar käy Moskovassa ensimmäisen kerran
Kun tilanne kentällä muuttui epämieluisaksi al-Qaidalle, Bandar lähti Moskovaan heinäkuussa 2013. Bandar vaati tapaamista presidentti Putinin kanssa.
YLE uutiset käänsi heti tapaamisen jälkeen suomen kielelle Reutersin ja AFP:n version tarinan kulusta (12). Lähteenä olivat tietenkin Bandarin kätyrit Libanonissa eli Maaliskuun 14:n puolue, Persianlahden petrodiktatuurien nimettömiä diplomaatteja sekä Syyrian hotelliopposition jäseniä.
Tarinan mukaan Bandar tarjosi Putinille 15 miljardin asekauppoja, vaikutusvaltaa Lähi-idässä, ja kirsikkana kakun päällä
"Prinssi bin-Sultan vakuutti Putinille, että tulipa Syyriaan presidentti Bashar al-Assadinjälkeen millainen hallitus tahansa, se olisi Saudi-Arabian ohjattavissa. Jos saudit niin päättäisivät, Syyria ei sallisi enää Persianlahdelta tulevan kaasun virtaavan kauttaan, joten venäläisen kaasun kilpailuasema Euroopassa vahvistuisi."
Putin kuitenkin tuntee Saudi-Arabian. Jos tarina pitää paikkaansa, on täysin ymmärrettävää miksi Venäjä ei koskaan moiseen suostunut. Ensinnäkin Saudi-Arabia tekee aina isoja lupauksia kun puhutaan dollareista, mutta summat eivät koskaan kokonaisuudessaan saavu perille; al-Saudin suvun prinssien, etenkin Bandarin ja heidän ympärillään olevien kätyreiden taskuihin menee aina suurin osa kaikista rahoista (13).
Toisekseen Saudi-Arabia oli tehnyt Venäjän kanssa Irania koskevan sopimuksen vuonna 2008, ja Venäjälle jäi siitäkin luu käteen (14). Mikä tulee kaasuun, Saudi-Arabialla ei ole juuri lainkaan kaasua. Sitä löytyisi etenkin Iranilta, joten Venäjän olisi loogisesti säilytettävä hyvät suhteensa Iraniin tässä kysymyksessä (15).
"Bush" Sultan tapasi Vladimir Putinin Moskovassa.
Tärkeämpi uutinen olivat kuitenkin myöhemmin libanonilaismediassa ilmestyneet raportit Bandarin uhkauksista (16). Bandar ilmaisi, että Venäjän Kaukasuksella toimivat terroristit ovat Saudi-Arabian komennon alla, ja että he tulisivat jättämään Sotshin olympialaiset rauhaan kunhan Putin ryhtyisi leikkiin.
Siinä vaiheessa kun Putin kieltäytyi tarjouksesta, Bandar oli uhonnut, että Syyrian hotellioppositio ei tulisi koskaan osallistumaan Geneve 2 -neuvotteluihin ja että sota olisi ainoa tie eteenpäin.
Yhdysvallat perääntyy kuumasta sodasta
On huomionarvoista, kuinka Saudi-Arabian valtiollinen uutistoimisto raportoi, miten Bandar oli tuohon aikaan varoittanut Putinia, että tilanne Syyrian kentällä tulee piakkoin muuttumaan (17).
Kuten Bandar oli luvannut, Syyrian hotellioppositio piti vielä tässä vaiheessa kiinni kannastaan, että se ei tule osallistumaan Geneve 2 -neuvotteluihin, ellei tilanne kentällä ole kääntynyt vähintään tasapeliksi hallituksen kanssa (18). On myös huomionarvoista, kuinka Iranin valtiollinen uutistoimisto samanaikaisesti avoimesti pohti, mitä Saudi-Arabia seuraavaksi keksii Syyrian rintamalla (19).
Muutamia viikkoja Bandarin Moskovan keikan jälkeen, hänen yrityksensä muuttaa tilanne Syyrian kentällä paljastui: kemiallinen isku Ghoutaan. Iskusta syytettiin samantien Syyrian hallitusta, ja Obaman hallituksella oli kovat paineet ryhtyä pommittamaan Syyriaa (20).
Monet osasivat jo tuolloin epäillä kemiallisen iskun motiiveja ja tekijöitä. Moni näki kaikki viittaukset siihen, että kapinalliset tekivät iskut painostaakseen Yhdysvallat muuttamaan Syyrian tilannetta sotilaallisesti kentällä kapinallisten eduksi (21). Nyt nämä epäilyt ovat osoittautuneet tieteelliseksi faktaksi, ja voimme kaikki todeta yhdessä, että vältyimme uudelta Irakin sodalta (22).
Bandar kuitenkin sai säilyttää pestinsä, sillä suunitelman epäonnistuminen pistettiin Qatarin syyksi (23).
Yhdysvallat sopuun Iranin kanssa
Kaikki muuttui Lähi-idässä kun Iranin ja Yhdysvaltain presidentit puhuivat puhelimitse. 15 minuutin pituinen puhelinsoitto muutti geopoliittisen ilmapiirin ja petromonarkiat vapisivat peloissaan. Yhdysvallat oli hylkäämässä Carterin ja Bushin doktriinit koskien Irania.
Vielä huhtikuussa 2012 Obaman hallinnon senaikainen ulkoministeri Hillary Clinton vakuutteli suorasanaisesti Yhdysvaltojen tukevan "sunnivaltioita" niiden lahkolaisessa ja taantumuksellisessa linjassaan Lähi-idässä (24). Moni asia kuitenkin muuttuu vuodessa, ja vuoden 2013 kesä oli pitkä ja kuuma.
Obama ja Rouhani puhelimessa.
Yhdysvallat päätyi sopuun Iranin kanssa monesta syystä. Tärkein näistä tulee esiin Ison-Britannian entisen ulkoministerin Jack Strawn artikkelissa The Independent -lehdelle (25):
"Ensimmäistä kertaa, jos emme pääse sopuun, Iran ei tulisi jäämään eristetyksi niinkuinAhmadinejadin aikana kävi. Päinvastoin, se tulisi johtamaan pakotteiden purkautumiseen ajan myötä. Venäjä ja Kiina tulevat perääntymään. Paine eurooppalaisilta tulee kasvamaan – varsinkin Italian ja Saksan suunnalta. Meidän Lufthansa-lentomme takaisin Teheranista oli täynnä saksalaisia bisnesmiehiä."
Yhdysvaltojen sopu Iranin kanssa, joka on jo nyt astunut voimaan käytännön tasolla (26), tulee muuttamaan voimasuhteita Lähi-idässä vahvasti. Lähi-idän taantumuksellisen linjan suosijat paljastivat todellisen luonteensa reaktioissaan Iranin ja Yhdysvaltain sopuun.
Bandar yhdessä rikoskumppaninsa Turki al-Faisalin kanssa ilmoitti 22.10.2013, kuinka Saudi-Arabia tulee tekemään "suuria muutoksia" politiikassaan (27). Yksi näkyvimmistä muutoksista oli Saudi-Arabian avoin liittoutuminen Israelin kanssa (28).
Takfiirit palaavat Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin
Yhdysvalloilla ja eurooppalaisilla on myös aito pelko al-Qaidasta Syyriassa. Saudi-Arabian ja Qatarin takfiiri-ideologian suosiminen Syyrian sodassa on paljastunut erittäin huonoksi ideaksi, koska se ei ole ollut hallittavissa.
Toisin kuin Osama bin Ladenin aikakaudella Afganistanissa, jossa oli Taliban ja selkeät johtajat. Eri aseellisten ryhmien yhteenotot Aleppossa talvella 2013/2014 ovat todistaneet koko maailmalle kapinallisten keskuskomennon totaalisen poissaolon (29).
Suureksi ongelmaksi on koitunut myös se, että konfliktiin on lähtenyt paljon eurooppalaisia ja amerikkalaisia kansalaisia, jotka ovat nyt sodan kovettamina al-Qaida-koulutuksen saaneina ideologisina sotureina palaamassa takaisin lähtömaihinsa. Takfiirisaarnaajien uskonsotaan kiihottamista ei pystytty rajoittamaan pelkästään Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan nuorten korviin.
Suomikin saa osakseen näitä terroristiveteraaneja (30).
Tämä on pakottanut eurooppalaiset tiedustelupalvelut ja viranomaiset pohtimaan tilannetta uusiksi, ja oikeastaan useimmat eurooppalaiset haluavatkin nyt tulla toimeen Assadin hallituksen kanssa ja tehdä yhteistyötä terrorismiin liittyvissä ongelmissa (31).
Eurooppalaiset seuraavat huolestuneita, kuinka al-Qaida on kouluttamassa terroristeja Syyriassa, jotta nämä palattuaan takaisin lähtömaihinsa tekisivät iskuja euroopassa (32).
Bandarin poika Beirutissa
Bandar ei kuitenkaan nielaise tappiotaan Syyriassa helpolla. Jos jotain haluaa saada tehtyä kunnolla, se täytyy tehdä itse. Kuukausi sen jälkeen kun Bandar ja Turki ilmoittavat suurista muutoksista, al-Qaida tekee itsemurhaiskun Beirutissa (33). Kohteena on Iranin suurlähetystö.
Joko Bandarin agentit epäonnistuvat tai Libanonin armeija onnistuu. Se mitä tapahtuu seuraavaksi on todennäköisesti vuosituhannen suurin panttivankidraama. AFP uutisoi, kuinka Libanonin armeija on pidättänyt saudiarabialaisen terroristijohtajan epäiltynä yhteyksistään Iranin suurlähetystön pommitukseen. AFP:n mukaan Majid al-Majid pidätettiin 26.12.2013 (34).
Libanonin armeija on heikko ja korruptoitunut. Sillä on monta kenraalia, joilla kaikilla on paljon lapsia. Ei voi olla sivuuttamatta sitä, että kolme päivää al-Majidin pidättämisen jälkeen Saudi-Arabia tarjoaa 3 miljardin dollarin arvoisen lahjan (lue: lahjuksen) Libanonin armeijalle (35).
Majid al-Majid ja Beirutin pommi-isku.
Saudi-Arabian Libanonin-suurlähettiläs ilmaisee maansa haluavan Majid al-Majidin siirtoa Libanonista Saudi-Arabiaan (36). Al-Majid ehtii kuitenkin mysteerisesti kuolla ennen sitä (37).
Eri medioissa alkaa liikkua tietoa siitä kuinka Majid al-Majidilla oli kytköksiä Saudi-Arabian tiedustelupalveluun (38). Iranin tiedustelupäällikkö kyseenalaistaa hänen kuolemansa Libanonin armeijan käsissä. Iranilaiset pohtivat myös miksi Saudi-Arabia, al-Majidin suuri taloudellinen tukija, ei näytä lainkaan kiinostuneelta selvittämään tämän roolia Beirutin pommi-iskussa (39).
Myöhemmin käy ilmi, että Majid al-Majidin mukana oli toinenkin terroristi, prinssi Bandarin poika (40). Ei ole epäilystäkään, etteikö Majid al-Majid ottanut käskyjä suoraan Saudi-Arabian tiedustelupäällikkö Bandarilta.
Taas Moskovaan, sieltä Stalingradiin
Kiitos petrodollarien sekä Libanonin armeijan (epä)luotettavuuden, Bandarin ei tarvitse vieläkään laittaa pillejä pussiin. Bandar käy jälleen kerran tapaamassa Putinia joulukuun alussa 2013 (41).
Kuun lopussa Volgograd kokee kaksoispommitukset (42).
Ilmeisesti sopuun ei päästy. Tämä oli aivan liian suuri pala haukattavaksi; Bandarin seikkailut Libanonin ja Syyrian kaltaisilla alueilla ovat täysin eri asia kuin Putinin olympialaisten pilaaminen. Volgogradin pommitukset sinetöivät Saudi-Arabian takfiiriseikkailun kohtalon.
Bandar eläkkeelle
Bandar ylitti al-Saud-suvun punaisen viivan kotimaassaan tavatessaan Mossadin päällikön kanssa Jordaniassa. Israelin suhteissa tulisi aina käyttää etiketin mukaista välikättä (43).
Bandarin rikoskumppani Turki al-Faisal on myös epäonnistunut tehtävissään ulkoministerinä. Saudi-Arabia epäonnistui totaalisesti yrityksissään myydä taantumuksellisen linjan jatkamista Persianlahden neuvostossa (44).
Muut Persianlahden valtiot ovatkin osoittaneet selvästi tukensa Yhdysvaltain valinnalle ottaa uusi suunta Lähi-idässä etenkin Iranin suhteen (45). Näin ollen Robert Fordin ilmoitus Bandarin "lomasta" on tervetullut uutinen Lähi-idälle ja myös Saudi-Arabialle.
Syyriassa toimivien eri al-Qaida-ryhmien keskinäiset riidat ovat osittain myös heijastusta Saudi-Arabian hallitsijasuvun prinssien riidoista, ja ne ovat tietenkin kytköksissä maan vanhan kuninkaan heikkoon terveyteen. Nykyinen kruununprinssi, joka on nyt raivoissaan Bandarille, on hänkin vuosimallia 1933.
Syyrian opposition osallistuminen Geneve 2 -neuvotteluihin vahvistaa, että Bandar bin Sultanin ja Turki al-Faisalin linja on jäämässä taka-alalle. Rauhaa ei kuitenkaan neuvotella Genevessä hotelliopposition kanssa. Rauha neuvotellaan Aleppossa, eri aseellisten ryhmien komentajien kanssa (46).
Lähteet:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti