Kylmä rauha on termi, joka luonnehtii Venäjän ja USA:n välisiä suhteita lähivuosiksi eteenpäin. Sen ovat ottaneet käyttöönsä myös useat politiikantutkijat. On hyvin nähtävissä, että Venäjän ja USA:n välisiä suhteita hiertävät monet eri kysymykset, joihin kuuluvat mm. Syyrian tilanne, Euroopan ohjuspuolustusjärjestelmä, Magnitskin lista sekä myös, Venäjän entiselle CIA:n työntekijälle Edward Snowdenille myöntämä väliaikainen turvapaikka.
Aiemmin kaikkien poliittisten kysymysten selvittämiseksi, presidenttien välillä on toiminut suora linja, joka antoi mahdollisuuden kiistakysymysten selvittämiseen. Joka tapauksessa se ei antanut mahdollisuutta niille voimille, jotka ovat kiinnostuneita jyrkästä vastakkainasettelusta Venäjän ja USA:n välillä, sanella omia ehtojaan. Näyttää siltä, että USA:n aloitteesta tämän mekanismin käyttö on jäädytetty pitkäksi aikaa eteenpäin.
Yhdysvaltalainen asiantuntija Ariel Cohen, Heritage Foundation säätiöstä, pitää muodustunutta tilannetta epärakentavana.
- Voimme menettää liian paljon suhteissamme: enrgia-alueella, taloudellisessa yhteistyössä ja kansainvälisen turvallisuuden alueella. Venäläiset tarvitsevat yhdysvaltaalista teknologiaa ja investointeja Arktisella, öljyn- ja kaasuntuotannon projekteissa, Kaukoidän alueen kehittämisessä ja kaiken lisäksi molempia maita uhkaa ääri-islamistit. Tshetshnian maanalaisten ryhmien johtajat varoittivat jokin aika sitten, että iskevät Soptshin olympialaisia vastaan ja USA on puolestaan joutunut sulkemaan lähetystönsä terrorsismin uhan vuoksi Jemenissä. Uskon, että USA:n tiedustelupalvelut jatkavat yhteistyötä Venäjän kanssa, jottta voitasiin estää iskut Sothsin olympiakohteita vastaan. On paljon asioita, joita voisimme toteuttaa yhteistyössä, mutta valtitettavasti, ihmiset, jotka toimivat kylmänsodan mentaliteetin ohjaamina, eivät ole valmiita keskinäiseen yhteistyöhän, ja tämä on suuri virhe.
Italialainen, Geopolitical lehden päätoimittana Tiberio Graziani, yhdistää Washingtonin ja Moskovan välisten suhteiden heikkenemisen , USA:n globaleihin pyrkimyksiin, joita Venäjä yhtenä kansainvälisten asioiden tärkeimpänä vaikuttajana ei voi hyväksyä.
- En odottanut Obamalta tämnänkaltaista askelta, kun Venäjä osoitti avoimmuutta Snowdenin asiassa. USA:n olisi pitänyt käyttää tämä hyväkseen. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Tilanne palauttaa mieleen kylmänsodan aikakauden. Mielestäni, Obaman kieltäytyminen tapaamasta Putinia, ei ole viesti ainoastaan Moskovalle, vaan myös sen omille eurooppalaisille liittolaisille. Toisin sanoen, USA:ssa tunnetaan, että joskus EU ei hyväksy USA:n harjoittamaa politiikkaa. On lisäksi muistettava, että USA:n Euroopan alueen geopoliittinen hyväksikäyttö, muodostaa ongelmia Venäjälle sen keskialueilla. Eli, jos puhutaan paluusta kylmänsodan kauteen, niin tämän suunnan on valinnut USA, eikä Venäjä.
Serbialainen politiikantutkija George Vukadinovich kiinnitttää huomiota siihen, että USA jatkaa kaksoisstandardin politiikan toteuttamista. Tämän on hyvin selvästi tuonut esille Snowdenin ympärille muodostunut tilanne.
- Jos, Snowden olisi anttanut Venäjää tai Kiinaa koskevia tietoja , niin hänelle olisi varmaan ehdotettu Nobelin rauhanpalkintoa. Mutta, koska asia koski USA:ta, hänestä tuli vihollinen. Mutta tästä huolimatta Snowden ei ole tärkein syy tapaamisten perumiselle. Tärkein syy on Syyria ja muut maat, jossa USA:n strategia valvonnan tiukentamiseksi Lähi-idän alueella, on törmänyt vaikeuksiin. USA huomattavasti helpommin unohtasi Snowdenin, jos saisi Venäjän tuen Syyrian sunnalla. Joka tapauksessa uskon, että suhteiden viileneminen Washingtonin ja Moskovan välillä on väliaikiasta.
Barack Obaman kieltäytyminen tapaamisista huipputasolla, on ilman muuta asekel taaksepäin. Vastuu, sen poliitisista suraamuksista, kuuluu kokonaan Valkoiselle talolle, jossa väliaikasita voittoa nyt juhlivat vastakainasettelun kannattajat. On toivottava sitä, ettei tämä johda Venäjän ja USA:n lopulliseen välien rikkoutumiseen, mikä ulottuisi jo logiikan ja järkevyyden rajojen ulkopuolelle.
