Sotshin olympialaisten menestys, sotilaallisen operaation ehkäiseminen Syyriassa, murros Iranin ydinohjelman ongelmien ratkaisemisessa ja Euraasian talousliiton muodostaminen. Näyttää siltä, että nämä Venäjän geopoliittiset menestykset on otettu länsimaiden politiikkojen keskuudessa vastaan, kuten henkilökohtainen loukkaus. Moskovan vastaisen vastakkainasettelun aktiivinen vaihe alkoi sen jälkeen, kun Venäjään liittyi sen historiallinen alue Krim. Mutta, yhtenä todellisena syynä on sotilasliiton finanssiongelmat, uskoo analyytikko Andrei Kortunov.
Suurin osa jäsenmaista ei täytä ottamiaan velvoitteita, joiden mukaan niiden on annettava vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta puolustustarpeisiin. Tämän lisäksi sotilasliito on jossain määrin demoralisoitunut, koska viimeisten vuosien aikana Naton toiminta on osoittautunut tehottomaksi Afganistanissa. Eikä myöskään Libyan operaatio ollut niin onnistunut, kuin laskettiin. Tähän voidaan lisätä paniikkimieliala siitä, että Venäjä olisi muka valmistautumassa lähiaikana hyökkäämään Baltian maihin, ja siksi pitää välittömästi lujittaa turvallisuutta.
Naton Brysselin ministeritapaamisessa päätettiin nostaa sotilasliiton jäsenmaiden puolustuskyvyn tasoa ja antaa sotilaallista apua Ukrainalle. Pentagon harkitsee sotilasaluksen lähettämistä Mustallemerelle. Se on pyytänyt Romanialta lupaa sotilaidensa ja lentokoneidensa määrän lisäämiseen yhdellä sen tukikohdalla. On lisätty myös sotilaslentokoneiden määrää Baltian maissa.
Venäjään liittyvä jännityksen lietsominen ja maailmanlopun mielialat, eivät ole muta kuin savuverho, sotilasliiton valvonnan säilyttämiseksi kokonaisilla suurilla alueilla. Samalla Naton ja Venäjän kumppanuus, maailmanlaajuisen terrorismin uhkan, äärimielisyyden ja uskonnollisen radikalismin kasvun torjumisessa Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä sekä myös Afganistanin ongelmien ratkaisemisessa, olisi avainasemassa globaalin turvallisuuden takaamisessa. Tästä puhui politiikan tutkija Vladimir Shtol.
Venäjän ja Naton välinen yhteistyö on aina ollut tärkeä tekijä Euroopan ja kansainvälisen turvallisuuden takaamisessa. Mutta Venäjä ei ole nyt sama maa, kun 1990 luvulla. Näyttää siltä, ettei Naton johto voi ymmärtää, että maailman geopoliittinen tilanne muuttuu, eikä suinkaan sotilasliiton ja Yhdysvaltojen mahdollisuuksien lisääntymisen suuntaan, vaan uusien voimakeskusten syntymisen suuntaan, joista yhden niistä muodostaa Venäjä ja Kiina.